Viriketoiminnan vaikutus muistiterveyteen
Kuiro, Riitta; Westman-Kia, Tiina (2015)
Kuiro, Riitta
Westman-Kia, Tiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504224725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504224725
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, mikä on kohdeorganisaatioksi valitun Vihdin Vanhainkotisäätiön palvelutalo Hopearinteen viriketoiminnan lähtötilanne sekä minkälaista merkitystä henkilökunta kokee viriketoiminnalla olevan omassa työssään ja asukkaiden arjessa. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta viriketoiminnan vaikutuksista sekä eri käyttömahdollisuuksista ja innostaa henkilökuntaa hyödyntämään virikkeitä.
Viriketoimintaa voidaan toteuttaa monin eri muodoin, mutta tässä opinnäytetyössä tuodaan esille viriketoiminnan muodoista musiikki, muistelu sekä lusikka suuhun -jumppa laajan sovellettavuutensa vuoksi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin kahdessa osassa. Ensin selvitettiin palvelutalo Hopearinteen viriketoiminnan nykytilaa. Toisessa vaiheessa selvitettiin henkilökunnan kokemuksia viriketoiminnasta ja viriketoiminnan vaikutuksista asukkaisiin.
Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella sekä viriketoiminnan seuranta- ja arviointilomakkeella. Vastaajina olivat osastojen henkilökuntaan kuuluvat. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Nykytilanteesta nousi esiin, että viriketoimintaa toteutettiin kahdella osastolla spontaanisti työn lomassa esimerkiksi rupattelemalla hoitotilanteissa. Yhdellä osastolla oli lukujärjestys viriketuokioista. Viriketuokioiden seuranta- ja arviointivastauksista heijastui selkeästi toiminnan tuottama mielihyvä. Mielihyvää koki sekä viriketoiminnan vetäjä huomatessaan tuokion positiivisen vaikutuksen asukkaisiin että asukas saadessaan olla mukana toiminnassa. Vastaajien mukaan viriketoiminnalla on piristävä ja innostava vaikutus ja se tuo odotettua vaihtelua päiviin.
Johtopäätöksinä voitiin esittää, että viriketoiminnan merkitys on sekä vanhukselle että työntekijälle tärkeää. Työntekijälle se antaa työpäivään mielekkyyttä ja edistää näin esimerkiksi työhyvinvointia. Vanhukselle se taas antaa eväitä toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä tuo hyvän olon ja mielen. Viriketoiminta tulisi nähdä osana kokonaisvaltaista hoitotyötä.
Yhtenä jatkotutkimusmahdollisuutena voisi selvittää hoitoalan opiskelijoilta, kokevatko he koulutuksen valmistavan heitä riittävästi käyttämään viriketoimintaa hoitotyössä.
Viriketoimintaa voidaan toteuttaa monin eri muodoin, mutta tässä opinnäytetyössä tuodaan esille viriketoiminnan muodoista musiikki, muistelu sekä lusikka suuhun -jumppa laajan sovellettavuutensa vuoksi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin kahdessa osassa. Ensin selvitettiin palvelutalo Hopearinteen viriketoiminnan nykytilaa. Toisessa vaiheessa selvitettiin henkilökunnan kokemuksia viriketoiminnasta ja viriketoiminnan vaikutuksista asukkaisiin.
Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella sekä viriketoiminnan seuranta- ja arviointilomakkeella. Vastaajina olivat osastojen henkilökuntaan kuuluvat. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Nykytilanteesta nousi esiin, että viriketoimintaa toteutettiin kahdella osastolla spontaanisti työn lomassa esimerkiksi rupattelemalla hoitotilanteissa. Yhdellä osastolla oli lukujärjestys viriketuokioista. Viriketuokioiden seuranta- ja arviointivastauksista heijastui selkeästi toiminnan tuottama mielihyvä. Mielihyvää koki sekä viriketoiminnan vetäjä huomatessaan tuokion positiivisen vaikutuksen asukkaisiin että asukas saadessaan olla mukana toiminnassa. Vastaajien mukaan viriketoiminnalla on piristävä ja innostava vaikutus ja se tuo odotettua vaihtelua päiviin.
Johtopäätöksinä voitiin esittää, että viriketoiminnan merkitys on sekä vanhukselle että työntekijälle tärkeää. Työntekijälle se antaa työpäivään mielekkyyttä ja edistää näin esimerkiksi työhyvinvointia. Vanhukselle se taas antaa eväitä toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä tuo hyvän olon ja mielen. Viriketoiminta tulisi nähdä osana kokonaisvaltaista hoitotyötä.
Yhtenä jatkotutkimusmahdollisuutena voisi selvittää hoitoalan opiskelijoilta, kokevatko he koulutuksen valmistavan heitä riittävästi käyttämään viriketoimintaa hoitotyössä.