"..Sehän on vuoropuhelu, mikä päätyy useimmiten ihan hyvään lopputulokseen.." : opinnäytetyö lastensuojelullisen huolen puheeksiotosta päiväkodissa

Abstract

Opinnäytetyössä selvitetään, millaisin keinoin lastentarhanopettajat ottavat lastensuojelullisen huolen puheeksi, kokevatko he sen vaikeaksi tilanteeksi tai tarvitsevatko he siihen lisäkoulutusta. Opinnäytetyön tarkoituksena on herättää ajatuksia ehkäisevän lastensuojelun merkityksestä päiväkodissa ja kiinnittää huomiota mahdollisiin puutteisiin. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaisin keinoin ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan päiväkodissa. Selvitämme, miten haastattelemamme lastentarhanopettajat huolen ilmetessä toimivat. Tavoitteena on myös kartoittaa, kuinka usein tällaisia tilanteita tulee ja osataanko niihin joka kerta puuttua, tehdäänkö lastensuojeluilmoituksia vai jätetäänkö joskus jopa kokonaan puuttumatta. Opinnäytetyön tietoperustassa käsittelemme tutkimukseemme liittyviä keskeisiä käsitteitä: ehkäisevää lastensuojelua, varhaista puuttumista, lastensuojelua päiväkodissa sekä tutkimukseemme liittyviä aikaisempia tutkimuksia. Opinnäytetyö toteutetaan laadullisen tutkimuksen keinoin. Opinnäytetyön aineisto on kerätty teemahaastattelulla, joka on toteutettu ryhmähaastatteluna kolmen hengen ryhmässä. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea eteläsuomalaisen päiväkodin lastentarhanopettajaa ja aineisto kerättiin yhden haastattelukerran aikana keväällä 2015. Tulosten perusteella lastentarhanopettajat kokevat, että lastensuojelullisen huolen puheeksiotto kuuluu sille, jolla huoli ensimmäisenä herää. Huolta käydään yhdessä tiimin sekä päiväkodin johtajan kanssa läpi eli kenenkään ei tarvitse selvitä huolesta yksin. Tärkeää huolen puheeksiotossa on miettiä etukäteen missä ja miten huolen ottaa vanhempien kanssa esille. Vanhempiin jo etukäteen luodut hyvät ja luottamukselliset suhteet helpottavat puheeksiottoon ryhtymistä eikä kynnys puheeksiottoon ole tällöin niin suuri, kuin jos vanhempiin ei olisi luotu suhdetta aiemmin ollenkaan.

In our thesis we studied what is preventive child protection work in day-care, how kindergarten teachers take up their worries concerning a child’s welfare, whether they think, that early intervention is a difficult situation and feel that they would need more education for those situations. The purpose of our thesis was to raise thoughts about the significance of preventive child protection work in day-care and also draw attention to things that need to be improved. Our aim was to get information about preventive child protection work in day-care and find out what kindergarten teachers do, when they are worried about a child. Our aim was also to study how often early intervention situations arise and if kindergarten teachers have enough knowledge or skills to take up their subjective worries, are child protection notifications made, or are there times when worries are ignored. In our theoretical part we dealt with topics like preventive child protection, early intervention and child protection work in day-care. We also described earlier studies relative to ours. Our thesis is a qualitative research. We collected the material with a focused interview, which was a group interview. We interviewed three kindergarten teachers from a kindergarten in southern Finland. The material was col-lected in spring 2015. According to our results the kindergarten teachers feel, that the one who first has a worry about a child’s welfare, has to bring it up to the parents. A worry is discussed together with the team and kindergarten manager, so no one has to deal with it alone. Before taking up a worry with parents, it is important to think where and how to do it. Taking up a worry is easier when there is already a good, confidential relationship built with parents compared to a situation when there isn’t a relationship at all.