Työntekijöiden kokemuksia MDFT-terapian implementoinnista lastensuojelussa
Räsänen, Anna; Tammi, Milla (2025)
Räsänen, Anna
Tammi, Milla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621310
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata MDFT-menetelmää (Multidimensional Family Therapy) toteuttavien työntekijöiden kokemuksia menetelmän käyttöönotto- eli implementointiprosessista eteläsuomalaisen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon yksikössä. MDFT eli monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely on näyttöön perustuva menetelmä, joka on tarkoitettu vakavasti rikoksilla-, käytöksellä ja/tai päihteillä oireilevien yli 12-vuotiaiden nuorten ja heidän perheidensä auttamiseksi. Opinnäytetyössä pyrittiin tutkimuksen avulla nostamaan esille seikkoja, jotka koettiin implementoinnin kannalta merkittäviksi.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen opinnäytetyö, jonka tavoitteena oli tuottaa ja lisätä tietoa MDFT:n implementoinnista lastensuojelussa. Opinnäytetyöstä hyötyvät MDFT:n implementointia suunnittelevat tahot sekä tutkimamme lastensuojelun avohuollon yksikön työntekijät. Tutkimuskysymys oli, millainen kokemus MDFT-menetelmän implementointiprosessi oli MDFT-menetelmää toteuttavien työntekijöiden näkökulmasta?
Tutkimuksen teoreettinen osuus alkoi suomalaisnuorten tämänhetkisen hyvinvoinnin tarkastelulla, jossa käytiin läpi nuorilla esiintyviä hyvinvoinnin haasteita ja niihin tarjolla olevia palveluita. Teoriaosuus jatkui MDFT-terapian taustan, teoriapohjan ja käytännön työskentelyn tarkastelulla. Implementoinnin teoriaa käsittelevässä osiossa avattiin näyttöön perustuvaa toimintaa sosiaalialalla, implementointiprosessia sekä implementointiin vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmää. Tutkimuksessa haastateltiin teemahaastattelun avulla MDFT-terapiaa toteuttavia lastensuojelun työntekijöitä. Vastaukset analysoitiin teoriaohjaavaa analyysia käyttäen. Yksilöhaastatteluja tehtiin yhteensä viisi. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että kokemukset implementointiprossista vaihtelivat vastaajien kesken riippuen siitä, missä vaiheessa he olivat mukana prosessissa. Yhtenevä kokemus vastaajilla oli implementoinnin tarpeellisuudesta, MDFT-terapian vaikuttavuudesta ja heidän työnsä arvostamisesta liittyen heille annettuihin resursseihin toteuttaa työtään tai keskittyä opintoihinsa. Tulosten perusteella MDFT-koulutus koettiin implementoinnin kannalta merkittäväksi tekijäksi. Koulutus tapahtuu tällä hetkellä Hollannissa toimivan kouluttajatahon toimesta.
Tutkimuksen tuloksena oli, että implementoinnin kannalta työntekijöiden ja koko organisaation usko menetelmän vaikuttavuuteen oli tärkeä motivaattori käyttöönotossa. Koska MDFT on manualisoitu ja toteutetaan tietyn struktuurin mukaan, myös koulutusprosessi koettiin tärkeäksi osaksi implementointia. Johtopäätöksessä tärkeiksi kehittämiskohteiksi nousi Suomeen saatava menetelmän kotipesä sekä suomalainen kouluttajataho. Muun muassa nämä mahdollistaisivat ja helpottaisivat menetelmää implementoivien tahojen kouluttautumista ja implementoinnin seurantaa. Tuloksien mukaan nimikkeen ja palkkatason uudelleenarviointi lisäisivät työntekijöiden kokemaa arvostusta ja pysyvyyttä työtehtävässään.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen opinnäytetyö, jonka tavoitteena oli tuottaa ja lisätä tietoa MDFT:n implementoinnista lastensuojelussa. Opinnäytetyöstä hyötyvät MDFT:n implementointia suunnittelevat tahot sekä tutkimamme lastensuojelun avohuollon yksikön työntekijät. Tutkimuskysymys oli, millainen kokemus MDFT-menetelmän implementointiprosessi oli MDFT-menetelmää toteuttavien työntekijöiden näkökulmasta?
Tutkimuksen teoreettinen osuus alkoi suomalaisnuorten tämänhetkisen hyvinvoinnin tarkastelulla, jossa käytiin läpi nuorilla esiintyviä hyvinvoinnin haasteita ja niihin tarjolla olevia palveluita. Teoriaosuus jatkui MDFT-terapian taustan, teoriapohjan ja käytännön työskentelyn tarkastelulla. Implementoinnin teoriaa käsittelevässä osiossa avattiin näyttöön perustuvaa toimintaa sosiaalialalla, implementointiprosessia sekä implementointiin vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmää. Tutkimuksessa haastateltiin teemahaastattelun avulla MDFT-terapiaa toteuttavia lastensuojelun työntekijöitä. Vastaukset analysoitiin teoriaohjaavaa analyysia käyttäen. Yksilöhaastatteluja tehtiin yhteensä viisi. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että kokemukset implementointiprossista vaihtelivat vastaajien kesken riippuen siitä, missä vaiheessa he olivat mukana prosessissa. Yhtenevä kokemus vastaajilla oli implementoinnin tarpeellisuudesta, MDFT-terapian vaikuttavuudesta ja heidän työnsä arvostamisesta liittyen heille annettuihin resursseihin toteuttaa työtään tai keskittyä opintoihinsa. Tulosten perusteella MDFT-koulutus koettiin implementoinnin kannalta merkittäväksi tekijäksi. Koulutus tapahtuu tällä hetkellä Hollannissa toimivan kouluttajatahon toimesta.
Tutkimuksen tuloksena oli, että implementoinnin kannalta työntekijöiden ja koko organisaation usko menetelmän vaikuttavuuteen oli tärkeä motivaattori käyttöönotossa. Koska MDFT on manualisoitu ja toteutetaan tietyn struktuurin mukaan, myös koulutusprosessi koettiin tärkeäksi osaksi implementointia. Johtopäätöksessä tärkeiksi kehittämiskohteiksi nousi Suomeen saatava menetelmän kotipesä sekä suomalainen kouluttajataho. Muun muassa nämä mahdollistaisivat ja helpottaisivat menetelmää implementoivien tahojen kouluttautumista ja implementoinnin seurantaa. Tuloksien mukaan nimikkeen ja palkkatason uudelleenarviointi lisäisivät työntekijöiden kokemaa arvostusta ja pysyvyyttä työtehtävässään.