Kasvisruokaa kuntiin – miten kasvisruuan kulutusta edistetään osana kuntien ilmastotavoitteita?
Uotila, Laura (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060721395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060721395
Tiivistelmä
Ruuantuotanto on globaalisti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Erityisen paljon ilmastopäästöjä aiheutuu eläintuotannosta. Keskiverto suomalainen voisi pienentää ruokailunsa aiheuttamia ilmastopäästöjä yli kolmanneksella, mikäli eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähennettäisiin selvästi.
Suomen 50 suurimman kunnan päästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen kaikista ilmastopäästöistä. Kuntien päästövähennystavoitteet ovat oleellisessa osassa Suomen vuoteen 2035 asetettua hiilineutraaliustavoitetta.
Työn tavoitteena oli löytää vaikuttavia keinoja edistää kasvisruokailua osana kuntien ilmastotoimenpiteitä. Erityistarkastelussa oli julkinen ruokailu ja sen ilmastokuormituksen vähentäminen. Työssä kartoitettiin keinoja, joita kunnilla on jo nyt käytössä sekä selvitettiin, mitä keinoja voisi käyttää tehokkaammin. Kehittämisosuudessa luotiin politiikkasuositukset, joita seuraamalla kuntapäättäjät voivat aiempaa tehokkaammin edistää kasvisruokailua osana kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Työ alkoi kasvisruuan kulukseen ja tarjontaan vaikuttavien tekijöiden kartoituksella. Tämän jälkeen haastateltiin muutamien kuntien keskeisiä näihin päätöksiin vaikuttaneita (kuntapäättäjät) sekä niitä toteuttaneita henkilöitä (ruokapalveluiden työntekijät). Haastateltujen vastaukset analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin ja niitä käytettiin kehittämisosuudessa yhdessä teoriatiedon kanssa politiikkasuositusten rakentamiseen.
Tuloksissa on havaittavissa, että kasvisruuan lisäämistä kunnissa ei käytetä vielä täydessä potentiaalissaan. Erityisen iso puute on jo siinä, että ruokailun päästöjä ei monenkaan kunnan päästölaskennoissa huomioida, jolloin kannustimet ruokailun ilmastopäästöjen vähentämiselle eivät ole riittäviä. Kehittämistä löytyi myös muun muassa erilaisten tuuppauskeinojen hyödyntämisestä, reseptiikan kehittämisestä ja yhteistyön lisäämisestä. Työ toteutettiin Animalia ry:n toimeksiannosta.
Suomen 50 suurimman kunnan päästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen kaikista ilmastopäästöistä. Kuntien päästövähennystavoitteet ovat oleellisessa osassa Suomen vuoteen 2035 asetettua hiilineutraaliustavoitetta.
Työn tavoitteena oli löytää vaikuttavia keinoja edistää kasvisruokailua osana kuntien ilmastotoimenpiteitä. Erityistarkastelussa oli julkinen ruokailu ja sen ilmastokuormituksen vähentäminen. Työssä kartoitettiin keinoja, joita kunnilla on jo nyt käytössä sekä selvitettiin, mitä keinoja voisi käyttää tehokkaammin. Kehittämisosuudessa luotiin politiikkasuositukset, joita seuraamalla kuntapäättäjät voivat aiempaa tehokkaammin edistää kasvisruokailua osana kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Työ alkoi kasvisruuan kulukseen ja tarjontaan vaikuttavien tekijöiden kartoituksella. Tämän jälkeen haastateltiin muutamien kuntien keskeisiä näihin päätöksiin vaikuttaneita (kuntapäättäjät) sekä niitä toteuttaneita henkilöitä (ruokapalveluiden työntekijät). Haastateltujen vastaukset analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin ja niitä käytettiin kehittämisosuudessa yhdessä teoriatiedon kanssa politiikkasuositusten rakentamiseen.
Tuloksissa on havaittavissa, että kasvisruuan lisäämistä kunnissa ei käytetä vielä täydessä potentiaalissaan. Erityisen iso puute on jo siinä, että ruokailun päästöjä ei monenkaan kunnan päästölaskennoissa huomioida, jolloin kannustimet ruokailun ilmastopäästöjen vähentämiselle eivät ole riittäviä. Kehittämistä löytyi myös muun muassa erilaisten tuuppauskeinojen hyödyntämisestä, reseptiikan kehittämisestä ja yhteistyön lisäämisestä. Työ toteutettiin Animalia ry:n toimeksiannosta.