Puisen kotelolaatan värähtelyominaisuuksien tutkimus ja kiinnitysmenetelmien vaikutus

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin puurakenteisten välipohjalaattojen, erityisesti kotelolaattojen, värähtelyominaisuuksia. Työn päätavoitteena oli selvittää, miten erilaiset kiinnitysratkaisut ja rakenteelliset muutokset vaikuttivat lattiarakenteen värähtelytasoon ja rakenteiden käyttömukavuuteen. Tutkimus toteutettiin osana PuuHyvä-hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää puurakenteisten välipohjien suunnittelu- ja rakennusratkaisuja värähtelyteknisten, akustisten ja ympäristöön liittyvien ominaisuuksien näkökulmasta. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin värähtelysuunnittelun keskeisiä periaatteita, kuten ominaistaajuutta, taipumaa ja kiihtyvyyttä. Puurakenteiset välipohjat luokitellaan yleisesti korkeataajuisiksi rakenteiksi, joissa kävelykuorman aiheuttama taipuma muodostuu usein mitoittavaksi tekijäksi. Kokeellisessa osuudessa rakennettiin 5 metriä pitkä ja 1,2 metriä leveä kotelolaatta, jolla testattiin kahdeksaa erilaista rakennevaihtoehtoa. Tutkittavat muuttujat sisälsivät muun muassa ruuvien koon ja jaon sekä EPDM-eristysmateriaalin käytön. Mittaukset toteutettiin Karelia-ammattikorkeakoulun laboratoriossa hyödyntäen heel-drop -menetelmää sekä VibroMetra VM-FFT+ -mittauslaitteistoa. Tulokset osoittavat, että käytetyillä kiinnitysratkaisuilla tai EPDM-eristeellä ei ollut merkittävää vaikutusta tämän kokoisen rakenteen värähtelyominaisuuksiin. Tutkimus tuottaa luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa, joka tukee puurakenteisten välipohjien värähtelyominaisuuksien huomioimista suunnitteluprosessissa.