Työn tehokkuus ja työmenetelmät lampoloissa
Kotivirta, Sari (2015)
Kotivirta, Sari
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504244915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504244915
Tiivistelmä
Lammastalous on lisännyt suosiotaan viime vuosina niin maatalousyrittäjien kuin lampaanlihan kuluttajien parissa. Lammastilojen yksikkökoot ovat olleet kasvussa ja toiminta on ammattimaistunut.
Tutkimuksen tavoitteena oli antaa hyvä kokonaiskuva lammastilalla käytetystä työajasta. Tutkimus tarjoaa määrällistä tietoa käytetyistä työajoista sisäruokintakaudella sekä kuvaa ammattimaisia lampaanhoidon työmenetelmiä tiloilla, joilla lammastalous on päätuotantosuunta. Tutkimus tehtiin viidellä eri lammastilalla, joilla seurattiin yhden työpäivän ajan lampaanhoidon rutiineja. Tutkimusaineisto kuvattiin videokameralla ja työajat muutettiin numeeriseen muotoon videokuvasta. Taustatietoja kerättiin haastattelulomakkeen avulla.
Tutkimuksen mukaan lampaanhoitoon kului keskimäärin aikaa 43 sekuntia päivässä eläintä kohden sisäruokintakaudella ja sesonkien ulkopuolisena aikana. Ympäristö vaikutti työaikaan siten, että siirtymäaikojen osuus kasvoi eläinten ollessa eri rakennuksissa. Siirtymäajat veivät keskimäärin 27 % kokonaistyöajasta. Arkirutiineista eniten aikaa vei eläinten ruokinta. Työmenetelmien koneellistaminen vähensi työn kuormittavuutta, mutta ei nopeuttanut työn tekoa. Täten myös käsityövaltaisilla tiloilla oli mahdollisuus päästä hyviin tuloksiin. Sesonkitöistä karitsointiaika kasvattaa lammastilan työmäärää noin viisinkertaiseksi. Tehokas työskentelyaika sesongin ulkopuolella ei lyhentänyt työpäivän pituutta karitsointiaikana. Jatkotutkimusta tarvitaan sesonkitöistä, erityisesti karitsoinnista, jotta lammastalouden työmäärästä saadaan parempi kokonaiskuva.
Tutkimuksen tavoitteena oli antaa hyvä kokonaiskuva lammastilalla käytetystä työajasta. Tutkimus tarjoaa määrällistä tietoa käytetyistä työajoista sisäruokintakaudella sekä kuvaa ammattimaisia lampaanhoidon työmenetelmiä tiloilla, joilla lammastalous on päätuotantosuunta. Tutkimus tehtiin viidellä eri lammastilalla, joilla seurattiin yhden työpäivän ajan lampaanhoidon rutiineja. Tutkimusaineisto kuvattiin videokameralla ja työajat muutettiin numeeriseen muotoon videokuvasta. Taustatietoja kerättiin haastattelulomakkeen avulla.
Tutkimuksen mukaan lampaanhoitoon kului keskimäärin aikaa 43 sekuntia päivässä eläintä kohden sisäruokintakaudella ja sesonkien ulkopuolisena aikana. Ympäristö vaikutti työaikaan siten, että siirtymäaikojen osuus kasvoi eläinten ollessa eri rakennuksissa. Siirtymäajat veivät keskimäärin 27 % kokonaistyöajasta. Arkirutiineista eniten aikaa vei eläinten ruokinta. Työmenetelmien koneellistaminen vähensi työn kuormittavuutta, mutta ei nopeuttanut työn tekoa. Täten myös käsityövaltaisilla tiloilla oli mahdollisuus päästä hyviin tuloksiin. Sesonkitöistä karitsointiaika kasvattaa lammastilan työmäärää noin viisinkertaiseksi. Tehokas työskentelyaika sesongin ulkopuolella ei lyhentänyt työpäivän pituutta karitsointiaikana. Jatkotutkimusta tarvitaan sesonkitöistä, erityisesti karitsoinnista, jotta lammastalouden työmäärästä saadaan parempi kokonaiskuva.