Veistohirsirungon ominaispiirteet ja kunnon arviointi
Värri, Tiia (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060921658
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060921658
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan asuinrakennuksen veistohirsirungon ominaispiirteitä ja tyypillisimpiä vauriokohtia. Siinä esitellään kuntoarvion ja kuntotutkimuksen tavanomainen sisältö ja kulku, sekä niiden soveltaminen hirsirunkoon. Tarkoituksena oli laatia kattava aineisto perinteisesti rakennetun veistohirsirungon kunnon arviointiin ja sen rakenteiden selvittämiseksi.
Työn lähdemateriaalina käytettiin alan teknisiä oppaita ja ohjeita sekä perinne- ja puurakentamiseen erikoistuneiden tutkijoiden teoksia. Lisäksi työn laadinnassa oli käytössä vanha hirsirunkoinen asuinrakennus tutkimuskohteena.
Tutkimuskohteena olleen rakennuksen kuntotutkimuksissa havaittiin merkittäviä vaurioita sen hirsirungossa. Näiden seurauksena pääteltiin tavanomaisten kuntotutkimus menetelmien olevan riittämättömiä kaikkien hirsirungossa olevien piilovaurioiden selvittämiseksi. Kuntotutkimukset vaihtuivat kokonaisvaltaiseen hirsirungon kunnon arviointiin, jonka tukimateriaaliksi opinnäytetyö laadittiin. Lisäksi hirsirungon vapaan tutkimisen myötä paljastuneita vaurioita on saatu dokumentoitua työhön esimerkeiksi.
Tuloksena laadittu aineisto auttaa kohdentamaan veistohirsirunkoisen rakennuksen kuntotutkimukset todennäköisimpiin vauriokohtiin, vaikka koko hirsirunko ei olisi esillä. Lisäksi ominaispiirteiden tunteminen auttaa korjaussuunnitelman laatimisessa, jonka pohjana kuntoarvio yleensä toimii.
Työn lähdemateriaalina käytettiin alan teknisiä oppaita ja ohjeita sekä perinne- ja puurakentamiseen erikoistuneiden tutkijoiden teoksia. Lisäksi työn laadinnassa oli käytössä vanha hirsirunkoinen asuinrakennus tutkimuskohteena.
Tutkimuskohteena olleen rakennuksen kuntotutkimuksissa havaittiin merkittäviä vaurioita sen hirsirungossa. Näiden seurauksena pääteltiin tavanomaisten kuntotutkimus menetelmien olevan riittämättömiä kaikkien hirsirungossa olevien piilovaurioiden selvittämiseksi. Kuntotutkimukset vaihtuivat kokonaisvaltaiseen hirsirungon kunnon arviointiin, jonka tukimateriaaliksi opinnäytetyö laadittiin. Lisäksi hirsirungon vapaan tutkimisen myötä paljastuneita vaurioita on saatu dokumentoitua työhön esimerkeiksi.
Tuloksena laadittu aineisto auttaa kohdentamaan veistohirsirunkoisen rakennuksen kuntotutkimukset todennäköisimpiin vauriokohtiin, vaikka koko hirsirunko ei olisi esillä. Lisäksi ominaispiirteiden tunteminen auttaa korjaussuunnitelman laatimisessa, jonka pohjana kuntoarvio yleensä toimii.