Neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien työssäjaksaminen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ·kuormittavat neuvolassa työskenteleviä terveydenhoitajia, millainen on neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien työkyky ja minkä tekijöiden terveydenhoitajat kokevat vaikuttavan työssäjaksamiseen Kokkolanseudun ja Tunkkarin alueella.

Tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen. Saimme luvan käyttää Työterveyslaitoksen Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla - muutokset 1990-luvulla - tutkimuksessa käytettyä kyselylomaketta. Muokkasimme kyselyä tarpeitamme vastaavaksi. Lisäsimme kyselyn loppuun kaksi avointa kysymystä koskien työssäjaksamista parantavia ja huonontavia asioita (tutkimusongelma 3). Analysoimme ne erikseen toisessa opinnäytetyössämme, joka valmistuu keväällä 2007. Kyselyt lähetettiin 29 terveydenhoitajalle; kaikki vastasivat. Jouduimme hylkäämään neljä kyselyä epaselvien vastauksien ja väärän työnkuvan takia. Lopullinen otos on 25 terveydenhoitajaa.

Teoreettisen viitekehyksen muodostimme työuupumuksen ja työssäjaksamisen käsitteiden määrittelystä sekä terveydenhoitajan työnkuvan kuvaamisesta.

Terveydenhoitajista 76% koki tämänhetkisen työkyvyn työn fyysisiin vaatimuksiin nähden hyväksi, 24% koki sen kohtalaiseksi. Työn psyykkisiin vaatimuksiin nähden 44% koki työkykynsä hyväksi, 48% kohtalaiseksi ja 8%:lla terveydenhoitajista oli lieviä vaikeuksia. Tutkimuksen perusteella vastaajien työkyky oli hyvä ja he kokivat melko varmasti selviytyvänsä työssä elakeikään asti.

Häiritseväksi, huolestuttavaksi tai rasittavaksi tekijäksi terveydenhoitajat kokivat työssään asiakkaiden moniongelmaisuuden, suuren määrän ja vastuun heistä, jatkuvan kiireen sekä tekemattömien töiden paineen, henkilöstön määrällisen riittämättömyyden ja liian vähän ajan elvyttäviin taukoihin työpäivän aikana.

Ylimääräistä työtä ilman korvausta viikoittain tai vähintään kerran kuussa teki yhteensä kymmenen vastaajaa. Joskus, ei joka kuukausi tai ei ollenkaan ylimääräistä työtä ilman korvausta teki yhteensä 15 vastaajaa.

The aim of the final thesis was to find which factors emcumber public health nurses in maternity -, child health - and family and prevention clinic, what kind of working ability public health nurses have and which factors they experience effect their work-welfare in region of Kokkola and Tunkkari.

The investigation was quantitative. We got perm1ss10n from The Finnish Institute of Occupational health to use the questionary of Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla - muutokset 1990-luvulla - investigation. We revised the questionary to respond our needs. We added at the end two open questions about improving and impairing factors of work-welfare. We analyze those separately in our other final thesis, which graduates in spring 2007. The theoretical subtext we formulated of defining concepts of work-welfare and bum-out and also describing the job description of public health nurses.

76% of public health nurses experienced their current working ability to physical requirements was good, 24% experienced it to average. Considering to mental requirements 44% experienced their working ability was good, 48% average and 8% had minor difficulties. On the grounds on this investigation the respondent's working ability was good and they experienced to manage in work until retirement age.

The public health nurses experienced disturbing, worrying and stressing factors at the work client's multi- problematically, large amount and responsibility of them, constant busyness and pressure of undone work, quantitative wanting of personnel and too little time for breaks during workday.

Extra work without payment weekly or at least once a month did on total ten respondents. Sometimes, not monthly or not at all extra work without payment did in total 15 respondents.