Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys sekä sen tunnistaminen ja tukeminen lastenneuvolassa
Koivumäki, Mervi; Storbacka, Eija-Riitta (2007)
Koivumäki, Mervi
Storbacka, Eija-Riitta
2007
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022064
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia varhaisen vuorovaikutuksen tunnistamista ja tukemista neuvolatyössä. Vauvan ja vanhemman välisellä varhaisella vuorovaikutuksella on suuri merkitys lapsen kehitykselle. Aihe on ajankohtainen ja siitä on viime vuosina tehty useita tutkimuksia.
Tutkimuksemme kohderyhmänä olivat terveydenhoitajat. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla henkilökohtaisesti viittä terveydenhoitajaa. Haastattelut nauhoitettiin lastenneuvoloissa keväällä 2006. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen.
Tutkimuksemme perusteella terveydenhoitajilla on valmiudet tunnistaa riskitekijät varhaisessa vuorovaikutuksessa. He osaavat ohjata perheet tarvittaessa avun piiriin, esimerkiksi avohuollon tukitoimiin. Terveydenhoitajat tunnistavat, milloin vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä on riittävää ja mitkä tekijät voivat olla riskitekijöitä vuorovaikutuksessa. Heidän toimintansa on voimavarakeskeistä. Tavoitteena on saada äiti itse huomaamaan ongelmat, kuitenkin niin, että jos äidin ja lapsen välillä ilmenee selviä puutteita, niistä keskustellaan äidin kanssa. Tavoitteena on löytää vahvuudet vuorovaikutuksessa ja vahvistaa niitä.
Tutkimuksemme kohderyhmänä olivat terveydenhoitajat. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla henkilökohtaisesti viittä terveydenhoitajaa. Haastattelut nauhoitettiin lastenneuvoloissa keväällä 2006. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen.
Tutkimuksemme perusteella terveydenhoitajilla on valmiudet tunnistaa riskitekijät varhaisessa vuorovaikutuksessa. He osaavat ohjata perheet tarvittaessa avun piiriin, esimerkiksi avohuollon tukitoimiin. Terveydenhoitajat tunnistavat, milloin vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä on riittävää ja mitkä tekijät voivat olla riskitekijöitä vuorovaikutuksessa. Heidän toimintansa on voimavarakeskeistä. Tavoitteena on saada äiti itse huomaamaan ongelmat, kuitenkin niin, että jos äidin ja lapsen välillä ilmenee selviä puutteita, niistä keskustellaan äidin kanssa. Tavoitteena on löytää vahvuudet vuorovaikutuksessa ja vahvistaa niitä.