Varustamon ISM-käsikirjan kyberturvallisuusosion kehittäminen
Jäntti, Jori; (2025)
Jäntti, Jori
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060921757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060921757
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli laatia Mopro Oy:lle, Saimaalla toimivalle puutavarakuljetuksiin erikoistuneelle varustamolle, ajantasainen ja käytännönläheinen ISM-käsikirjan kyberturvallisuusosio. Osion tarkoituksena oli vastata IMO:n MSC.428(98) -päätöslauselman mukaisiin ISM-koodin vaatimuksiin ja tukea varustamon turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Työ hyödyttää suoraan Mopro Oy:tä parantamalla sen varautumista kyberuhkiin ja varmistamalla säädöstenmukaisuus Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisellä merenkulkualalla. Kehittämistehtävänä oli päivittää Mopro Oy:n olemassa oleva ISM-käsikirjan kyberturvallisuusosio, joka oli yleisluontoinen ja puutteellinen. Haasteena oli sovittaa laaja ja tekninen kyberturvallisuustieto pienemmän sisävesivarustamon tarpeisiin ja resursseihin, varmistaen samalla käytännönläheisyyden ja helpon jalkauttamisen osaksi päivittäistä toimintaa.
Työn tietoperusta nojautui kansainväliseen ja kansalliseen merenkulun sääntelyyn ja ohjeistuksiin. Keskeisessä roolissa olivat IMO:n ISM-koodi ja MSC-FAL.1/Circ.3 – Guidelines on Maritime Cyber Risk Management. Lisäksi hyödynnettiin Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Varustamot ry:n (2021) julkaisuja merenkulun kyberturvallisuudesta. Riskienhallinnan osalta hyödynnettiin DCSA:n luomaa opasta. Kehittämistyössä käytettiin pragmaattista lähestymistapaa, korostaen konkreettista hyötyä ja käytännön sovellettavuutta. Tiedonkeruumenetelminä hyödynnettiin strukturoimatonta syvähaastattelua yrityksen johtotehtävissä toimivan henkilön kanssa, sekä osallistuvaa havainnointia yrityksen tiloissa ja aluksilla. Nämä menetelmät mahdollistivat syvällisen ymmärryksen toimeksiantajan toimintaympäristöstä ja tarpeista.
Työn keskeinen tuotos oli Mopro Oy:n ISM-käsikirjaan päivitetty kyberturvallisuusosio, joka sisältää ISM-käsikirjaan sisällytettävän osion ja sitä täydentävän, henkilöstölle suunnatun kyberturvallisuusohjeistuksen. ISM-käsikirjan kyberturvallisuusosio sisältää ryhmätasolla jaotellut kriittisten laitteiden luettelon, kyberuhkien tunnistamisen ja kuvaukset sekä hallintakeinoja niiden torjumiseksi. Lisäksi osiossa on selittävät taulukot laitteiden kriittisyysluokitteluun (3-portainen asteikko) ja uhkien vakavuuden ja todennäköisyyden arviointiin (5-portainen asteikko). Kyberturvallisuusohjeistus sisältää toimintaohjeita yrityksen työntekijöille yleisimpien kyberriskien hallintaan.
Kehittämistyön tuotos paransi merkittävästi varustamon kyberturvallisuusvalmiuksia muuttamalla yleisluontoisen ohjeistuksen konkreettiseksi työkaluksi. Tuotos on nyt selkeämmin sidottu varustamon käytäntöihin ja vastaa paremmin sen toiminnallisiin vaatimuksiin ja ISM-koodin vaatimuksiin. Luotettavuutta tukee toimeksiantajan toimintaympäristöön pohjautuva suunnittelu ja ajankohtaisten asiantuntijalähteiden hyödyntäminen. Jatkokehitysehdotuksina esitettiin vastuuhenkilön nimeämistä ohjeistuksen ylläpidosta ja jalkauttamisesta vastaamaan, kyberturvallisuuskulttuurin vahvistamista koulutuksen kautta, ohjeistuksen sisällön toteuttamista Excel-laskentataulukkoon ylläpidon helpottamiseksi, sekä Granite-järjestelmän hyödyntämistä kyberturvallisuuteen liittyvien tapahtumien raportointiin.
Työn tietoperusta nojautui kansainväliseen ja kansalliseen merenkulun sääntelyyn ja ohjeistuksiin. Keskeisessä roolissa olivat IMO:n ISM-koodi ja MSC-FAL.1/Circ.3 – Guidelines on Maritime Cyber Risk Management. Lisäksi hyödynnettiin Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Varustamot ry:n (2021) julkaisuja merenkulun kyberturvallisuudesta. Riskienhallinnan osalta hyödynnettiin DCSA:n luomaa opasta. Kehittämistyössä käytettiin pragmaattista lähestymistapaa, korostaen konkreettista hyötyä ja käytännön sovellettavuutta. Tiedonkeruumenetelminä hyödynnettiin strukturoimatonta syvähaastattelua yrityksen johtotehtävissä toimivan henkilön kanssa, sekä osallistuvaa havainnointia yrityksen tiloissa ja aluksilla. Nämä menetelmät mahdollistivat syvällisen ymmärryksen toimeksiantajan toimintaympäristöstä ja tarpeista.
Työn keskeinen tuotos oli Mopro Oy:n ISM-käsikirjaan päivitetty kyberturvallisuusosio, joka sisältää ISM-käsikirjaan sisällytettävän osion ja sitä täydentävän, henkilöstölle suunnatun kyberturvallisuusohjeistuksen. ISM-käsikirjan kyberturvallisuusosio sisältää ryhmätasolla jaotellut kriittisten laitteiden luettelon, kyberuhkien tunnistamisen ja kuvaukset sekä hallintakeinoja niiden torjumiseksi. Lisäksi osiossa on selittävät taulukot laitteiden kriittisyysluokitteluun (3-portainen asteikko) ja uhkien vakavuuden ja todennäköisyyden arviointiin (5-portainen asteikko). Kyberturvallisuusohjeistus sisältää toimintaohjeita yrityksen työntekijöille yleisimpien kyberriskien hallintaan.
Kehittämistyön tuotos paransi merkittävästi varustamon kyberturvallisuusvalmiuksia muuttamalla yleisluontoisen ohjeistuksen konkreettiseksi työkaluksi. Tuotos on nyt selkeämmin sidottu varustamon käytäntöihin ja vastaa paremmin sen toiminnallisiin vaatimuksiin ja ISM-koodin vaatimuksiin. Luotettavuutta tukee toimeksiantajan toimintaympäristöön pohjautuva suunnittelu ja ajankohtaisten asiantuntijalähteiden hyödyntäminen. Jatkokehitysehdotuksina esitettiin vastuuhenkilön nimeämistä ohjeistuksen ylläpidosta ja jalkauttamisesta vastaamaan, kyberturvallisuuskulttuurin vahvistamista koulutuksen kautta, ohjeistuksen sisällön toteuttamista Excel-laskentataulukkoon ylläpidon helpottamiseksi, sekä Granite-järjestelmän hyödyntämistä kyberturvallisuuteen liittyvien tapahtumien raportointiin.