Etätyöskentely asiantuntijatyössä – mahdollisuus, haaste vai molempia ? : työntekijän ja työnantajan näkökulmia

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää etätyöskentelyn haasteita ja mahdollisuuksia asiantuntijatehtävissä, toimeksiantajana toimineelle yritykselle. Opinnäytetyössä pyrittiin löytämään vastauksia kysymyksiin, mitkä ovat keskeisiä tekijöitä etätyöskentelyn onnistumisessa ja miten etätyöskentelyä voidaan kehittää parhaiden käytäntöjen mukaisesti.

Opinnäytetyö tarjoaa toimeksiantajalle tietoa etätyöskentelyn parhaista käytännöistä ja suosituksia siitä, miten etätyöskentelyä voidaan toteuttaa tehokkaasti ja työntekijöiden hyvinvointia tukien. Tarkoituksena on luoda tietopohjainen perusta yritykselle, joka auttaa tukemaan mahdollisia ratkaisuja tulevaisuuden työskentelytavoissa.

Työssä tarkasteltiin etätyöskentelyn vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin, tuottavuuteen ja työtyytyväisyyteen sekä organisaation toimintaan. Lisäksi selvitettiin, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia etätyöskentely tuo mukanaan. Toimeksiantajayrityksellä on käytössä hybridi malli, joka tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden työskennellä etänä kaksi päivää viikossa. Tavoitteena oli myös selvittää, voidaanko yleisellä tasolla todeta, mikä työskentelymalli olisi paras asiantuntijatehtävissä.

Tietoperustassa perehdyttiin etätyön käsitteisiin ja työelämän murrokseen, etätyön vaikutuksiin asiantuntijatyössä, sekä esihenkilötyöhön. Tietoperustana hyödynnettiin alan kirjallisuutta, tutkimusartikkeleita, tilastoja ja raportteja. Lisäksi tarkasteltiin toimeksiantajayrityksen työntekijöiden ja työnantajan näkökulmia, sekä niiden eroja. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselytutkimuksella, joka sisälsi avoimia kysymyksiä ja kohdistettiin asiantuntijatehtävissä työskenteleville henkilöille. Kyselyyn vastasi kymmenen henkilöä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin induktiivisesti, jolloin vastauksista nostettiin esiin toistuvia ilmauksia ja keskeisiä teemoja. Lisäksi toteutettiin keskustelu ja tulosten läpikäynti tiimin esihenkilön kanssa. Keskustelun tarkoituksena oli täydentää kyselyaineistosta nousseita teemoja työnantajan näkökulmalla.

Tulosten perusteella etätyö koettiin pääosin positiivisena: se lisäsi keskittymistä, joustavuutta ja työhyvinvointia. Haasteina nousivat esiin yhteisöllisyyden heikkeneminen ja perehdytyksen vaikeus. Työntekijät toivoivat lisää etäpäiviä, kun taas esihenkilö korosti tasapainon ja toimistopäivien merkitystä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että joustava hybridityömalli tukee sekä työntekijöiden että organisaation tarpeita.

Kehittämisehdotuksina esitetään etätyökäytäntöjen joustavoittamista, yhteisöllisyyttä tukevien toimintatapojen vahvistamista sekä perehdytysprosessien kehittämistä etäympäristössä. Lisäksi jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella esimerkiksi etä- ja lähityön vaikutuksia työn tuottavuuteen pitkällä aikavälillä, mikä tarjoaisi arvokasta tietoa työskentelymallien vaikuttavuudesta.