Askeleet kohti vetovoimaista työnantajakuvaa
Vihermäki, Meiju (2025)
Vihermäki, Meiju
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122269
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle käsikirja työnantajakuvan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettiin alan keskeistä kirjallisuutta sisäisen työnantajakuvan merkityksen selvittämiseksi, määrällisiä kyselyitä kohderyhmän näkemysten ja odotusten kartoittamiseksi sekä kirjoittajan omaa asiantuntemusta käsikirjan koostamisessa toimeksiantajan käyttöön.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Ulkoista työnantajakuvaa sekä alan veto- ja pitovoimatekijöitä tarkasteltiin kahden eri kyselyn avulla, jotka kohdistettiin opiskelijoille ja alasta kiinnostuneille henkilöille. Kysymykset erosivat toisistaan kohderyhmän mukaan. Sisäistä työntekijäkokemusta ei tutkittu suoraan, vaan sitä käsiteltiin kirjallisuuden ja kirjoittajan oman työkokemuksen pohjalta.
Keskeinen havainto oli, että positiivinen ja uskottava työnantajakuva rakentuu aidon työarjen, hyvän johtamisen ja systemaattisen viestinnän kautta. Työnantajakuvaa ei voi kehittää ilman työntekijäymmärrystä. Kyselytutkimuksissa nousi esille, että eri sukupolvien välillä on merkittäviä eroja, jotka työnantajien tulisi ottaa huomioon johtamisessa, viestinnässä sekä työntekijöiden motivoinnissa ja työhyvinvoinnin tukemisessa. Sukupolvien väliset odotukset vaikuttavat myös siihen, millaiset veto- ja pitovoimatekijät ovat kullekin sukupolvelle merkityksellisiä. Käsikirja kokoaa opinnäytetyön pohjalta työnantajakuvatyön keskeiset kehittämiskohteet yhteen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Ulkoista työnantajakuvaa sekä alan veto- ja pitovoimatekijöitä tarkasteltiin kahden eri kyselyn avulla, jotka kohdistettiin opiskelijoille ja alasta kiinnostuneille henkilöille. Kysymykset erosivat toisistaan kohderyhmän mukaan. Sisäistä työntekijäkokemusta ei tutkittu suoraan, vaan sitä käsiteltiin kirjallisuuden ja kirjoittajan oman työkokemuksen pohjalta.
Keskeinen havainto oli, että positiivinen ja uskottava työnantajakuva rakentuu aidon työarjen, hyvän johtamisen ja systemaattisen viestinnän kautta. Työnantajakuvaa ei voi kehittää ilman työntekijäymmärrystä. Kyselytutkimuksissa nousi esille, että eri sukupolvien välillä on merkittäviä eroja, jotka työnantajien tulisi ottaa huomioon johtamisessa, viestinnässä sekä työntekijöiden motivoinnissa ja työhyvinvoinnin tukemisessa. Sukupolvien väliset odotukset vaikuttavat myös siihen, millaiset veto- ja pitovoimatekijät ovat kullekin sukupolvelle merkityksellisiä. Käsikirja kokoaa opinnäytetyön pohjalta työnantajakuvatyön keskeiset kehittämiskohteet yhteen.