Positiivinen pedagogiikka lapsiryhmän hyvinvoinnin tukena
Laakso, Emilia (2025)
Laakso, Emilia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022218
Tiivistelmä
Tämän päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda ja tarkastella positiivista pedagogiikkaa päiväkodin 3–5-vuotiaiden lasten arjessa. Positiivisen pedagogiikan tarkoituksena oli tukea lasten- ja työntekijöiden hyvinvointia lapsiryhmässä. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena oli havainnoida, miten positiivinen pedagogiikka lisääntyi kahdeksan viikon aikana. Lisäksi havainnoitiin positiivisen pedagogiikan lisääntymistä, sekä millaisilla keinoilla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi vaikuttaa positiivisen pedagogiikan muuttumista pysyväksi työmenetelmäksi lapsiryhmässä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin lisäksi, kuinka positiivinen pedagogiikka käytännössä muuttui voimavaraksi ja näkyi lapsiryhmän lisääntyneenä hyvinvointina. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää tekijän ammattitaitoa ja vahvistaa ammatillisen identiteetin muodostumista ja valmiuksia työskennellä varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin keväällä 2025 eräässä helsinkiläisessä päiväkodissa 3–5-vuotiaiden lasten ryhmässä. Päiväkirjassa raportoitiin varhaiskasvattajan arkea kahdeksan viikon ajan. Jokaiselle viikolle oli suunniteltu pedagogista toimintaa ja päivittäin kirjattu varhaiskasvatuksen arkea ja havaintoja. Jokaisen viikon päätteeksi tehtiin viikkoyhteenveto, jossa peilattiin varhaiskasvatuksen tapahtumia- ja tilanteita teoriatietoon pohjaten sekä hyödyntäen.
Opinnäytetyön tuloksena tekijä koki, että positiivinen pedagogiikka lisääntyi viikkojen aikana ja muodostui ryhmän vakiintuneeksi työmenetelmäksi, jota kaikki hyödynsivät työskennellessä lasten kanssa. Positiivinen pedagogiikka oli yksi työskentelytapa, joka toimi konkreettisena työskentely menetelmänä varhaiskasvatuksessa. Kaikissa varhaiskasvatuksen arjen hetkissä voitiin hyödyntää positiivista pedagogiikkaa ja lapsen sensitiivistä kohtaamista. Tekijän ammatti-identiteetti ja ammatillinen itsevarmuus sekä pedagoginen osaaminen vahvistui huimasti opinnäytetyöprosessin aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin keväällä 2025 eräässä helsinkiläisessä päiväkodissa 3–5-vuotiaiden lasten ryhmässä. Päiväkirjassa raportoitiin varhaiskasvattajan arkea kahdeksan viikon ajan. Jokaiselle viikolle oli suunniteltu pedagogista toimintaa ja päivittäin kirjattu varhaiskasvatuksen arkea ja havaintoja. Jokaisen viikon päätteeksi tehtiin viikkoyhteenveto, jossa peilattiin varhaiskasvatuksen tapahtumia- ja tilanteita teoriatietoon pohjaten sekä hyödyntäen.
Opinnäytetyön tuloksena tekijä koki, että positiivinen pedagogiikka lisääntyi viikkojen aikana ja muodostui ryhmän vakiintuneeksi työmenetelmäksi, jota kaikki hyödynsivät työskennellessä lasten kanssa. Positiivinen pedagogiikka oli yksi työskentelytapa, joka toimi konkreettisena työskentely menetelmänä varhaiskasvatuksessa. Kaikissa varhaiskasvatuksen arjen hetkissä voitiin hyödyntää positiivista pedagogiikkaa ja lapsen sensitiivistä kohtaamista. Tekijän ammatti-identiteetti ja ammatillinen itsevarmuus sekä pedagoginen osaaminen vahvistui huimasti opinnäytetyöprosessin aikana.