Maantiekuljetusten vihreä siirtyminen
Patrikka, Kassu (2025)
Patrikka, Kassu
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122327
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa katsaus maantiekuljetuksien vihreään siirtymään Suomessa ja millä eri keinoin sitä pyritään edistämään. Aihetta on lähestytty useammasta eri näkökulmasta, hyödyntäen eri lähteitä, haastatteluista kuljetusliikkeiden kanssa, ajoneuvon valmistajien ja teknologia yritysten julkaisuista, ja kolmannen osapuolen näkökulmasta kirjallisista lähteistä. Opinnäytetyön tavoitteena on tarjota viite piste yleisölle ja alan toimijoille.
Teoriapohja perustuu vahvasti kuljetusalan kirjallisuuteen, jota on tuettu valtion ja Euroopan unionin keräämillä tilastoilla. Samalla on hyödynnetty kirjallisuutta tutkintamenetelmän ohjaamisessa. Käytetyt tutkintamenetelmät ovat haastattelu, kysely ja kirjallisuuskatsaus. Haastattelut ja kysely olivat tarkoitettu kuljetusliikkeille oppiaksemme millä eri tavoin ne pyrkivät vähentämään kuljetuksien ympäristö vaikutuksia ja mitä ongelmia ne kohtaavat. Haastatteluissa hyödynnettiin teemahaastattelua tarkemman ja joustavamman tiedonkeruun tapana. Haastatteluita tuettiin kyselyllä mahdollistaaksemme tiedon keruun myös yrityksiltä, jotka eivät pystyneet osallistumaan haastatteluun. Kirjallisuuskatsausta käytettiin tiedonkeruuseen ajoneuvon valmistajilta ja teknologia yrityksiltä eri työn alla- ja markkinoilla olevien teknologisten ratkaisujen saatavuudesta. Haastatteluun ja ajoneuvon valmistajien ja teknologiavalmistajien kirjallisuuteen perustuen, löysimme ympäristö vaikutusten parantamisen vaativan toimia useammalta eri tekijältä. Kuljetusliikkeet voivat vaikuttaa päivittäisestä toiminnasta aiheutuviin päästöihin, mutta niiden tehokkuus on riippuvaisia asiakkaista ja heidän kuljetustarpeistansa. Samalla asiakkaat pystyvät myös kannustaa vähä- ja nollapäästöisten kuljetuksia vaatimalla niiden käyttöä tai kompensoimalla päästöjä biopolttoaineella. Kuljetusliikkeet voivat myös parantaa ajoneuvokantaa tulevaisuudessa suosimalla vähä- ja nollapäästöisiä ajoneuvoja kuten sähkökuorma-autoja ja B100-biodisel yhteensopivia kuorma-autoja. Tähän liittyen, haastattelussa selvisi, pääasiallinen toive kuljetusliikkeeltä alan muille vaikuttajille vihreän siirtymän helpottamiseksi oli ajoneuvon valmistajien laajentavan sähkökuorma-autojen valikoimaa niiden sopimiseksi kuljetusliikkeiden tarpeisiin. Joitakin maantiekuljetuksista aiheutuvat ympäristö vaikutuksia voidaan parantaa vain julkisvallantoimin. Tällaisia ovat liikenteen turvallisuus ja ruuhkautuminen, sekä maankäyttö ja luonnonvarojen kulutus, näitä ongelmia voidaan ratkoa vain politiikalla. Nämä ongelmat vaativat parempaa suunnittelua ja julkistenvarojen käyttöä, ja uutta tai parannettua lainsäädäntöä.
Kuljetusliikkeiden kiinnostuksen puute haastatteluita ja kyselyä kohtaan voidaan nähdä välinpitämättömyytenä aihetta kohtaan, tosin tähän on voinut vaikuttaa myös kuljetusliikkeille lähetettyjen kutsujen vähäinen määrä. Kaiken kaikkiaan, löydöksien luotettavuus vaihtelee, maantiekuljetusten ympäristö vaikutusten parantamisessa käytetyt eri tavat ja eri tahojen roolit ovat luotettavia, sillä ne ovat peräisin teorian lähteistä ja kirjallisuudesta. Toisaalta kuljetusliikkeiden asenne ympäristön tärkeydelle ja heidän kohtaamat haasteet ovat hieman epäilyttäviä, sillä vain yksi kuljetusliike suostui haastatteluun, joten voitaisiin nähdä yritysten olleen haluttomia tai eivät voineet osallistua haastatteluun. Täten, jos tutkimus uusitaan, olisi tärkeää pyrkiä kutsumaan haastatteluihin suurempi määrä kuljetusliikkeitä. Samoin vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen teknologista kehitystä tulisi seurata alkuperäisen tutkimuksen tulosten arvioimiseksi. Myös kuljetusalalla tapahtuvat muutokset, kuten maantiekuljetusten korvaaminen muilla ekologisemmilla vaihtoehdoilla, olisi parannus nykyisestä.
Teoriapohja perustuu vahvasti kuljetusalan kirjallisuuteen, jota on tuettu valtion ja Euroopan unionin keräämillä tilastoilla. Samalla on hyödynnetty kirjallisuutta tutkintamenetelmän ohjaamisessa. Käytetyt tutkintamenetelmät ovat haastattelu, kysely ja kirjallisuuskatsaus. Haastattelut ja kysely olivat tarkoitettu kuljetusliikkeille oppiaksemme millä eri tavoin ne pyrkivät vähentämään kuljetuksien ympäristö vaikutuksia ja mitä ongelmia ne kohtaavat. Haastatteluissa hyödynnettiin teemahaastattelua tarkemman ja joustavamman tiedonkeruun tapana. Haastatteluita tuettiin kyselyllä mahdollistaaksemme tiedon keruun myös yrityksiltä, jotka eivät pystyneet osallistumaan haastatteluun. Kirjallisuuskatsausta käytettiin tiedonkeruuseen ajoneuvon valmistajilta ja teknologia yrityksiltä eri työn alla- ja markkinoilla olevien teknologisten ratkaisujen saatavuudesta. Haastatteluun ja ajoneuvon valmistajien ja teknologiavalmistajien kirjallisuuteen perustuen, löysimme ympäristö vaikutusten parantamisen vaativan toimia useammalta eri tekijältä. Kuljetusliikkeet voivat vaikuttaa päivittäisestä toiminnasta aiheutuviin päästöihin, mutta niiden tehokkuus on riippuvaisia asiakkaista ja heidän kuljetustarpeistansa. Samalla asiakkaat pystyvät myös kannustaa vähä- ja nollapäästöisten kuljetuksia vaatimalla niiden käyttöä tai kompensoimalla päästöjä biopolttoaineella. Kuljetusliikkeet voivat myös parantaa ajoneuvokantaa tulevaisuudessa suosimalla vähä- ja nollapäästöisiä ajoneuvoja kuten sähkökuorma-autoja ja B100-biodisel yhteensopivia kuorma-autoja. Tähän liittyen, haastattelussa selvisi, pääasiallinen toive kuljetusliikkeeltä alan muille vaikuttajille vihreän siirtymän helpottamiseksi oli ajoneuvon valmistajien laajentavan sähkökuorma-autojen valikoimaa niiden sopimiseksi kuljetusliikkeiden tarpeisiin. Joitakin maantiekuljetuksista aiheutuvat ympäristö vaikutuksia voidaan parantaa vain julkisvallantoimin. Tällaisia ovat liikenteen turvallisuus ja ruuhkautuminen, sekä maankäyttö ja luonnonvarojen kulutus, näitä ongelmia voidaan ratkoa vain politiikalla. Nämä ongelmat vaativat parempaa suunnittelua ja julkistenvarojen käyttöä, ja uutta tai parannettua lainsäädäntöä.
Kuljetusliikkeiden kiinnostuksen puute haastatteluita ja kyselyä kohtaan voidaan nähdä välinpitämättömyytenä aihetta kohtaan, tosin tähän on voinut vaikuttaa myös kuljetusliikkeille lähetettyjen kutsujen vähäinen määrä. Kaiken kaikkiaan, löydöksien luotettavuus vaihtelee, maantiekuljetusten ympäristö vaikutusten parantamisessa käytetyt eri tavat ja eri tahojen roolit ovat luotettavia, sillä ne ovat peräisin teorian lähteistä ja kirjallisuudesta. Toisaalta kuljetusliikkeiden asenne ympäristön tärkeydelle ja heidän kohtaamat haasteet ovat hieman epäilyttäviä, sillä vain yksi kuljetusliike suostui haastatteluun, joten voitaisiin nähdä yritysten olleen haluttomia tai eivät voineet osallistua haastatteluun. Täten, jos tutkimus uusitaan, olisi tärkeää pyrkiä kutsumaan haastatteluihin suurempi määrä kuljetusliikkeitä. Samoin vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen teknologista kehitystä tulisi seurata alkuperäisen tutkimuksen tulosten arvioimiseksi. Myös kuljetusalalla tapahtuvat muutokset, kuten maantiekuljetusten korvaaminen muilla ekologisemmilla vaihtoehdoilla, olisi parannus nykyisestä.