Yritysten kestävyysraportointiin valmistautuminen
Turunen, Riina (2025)
Turunen, Riina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122456
Tiivistelmä
Viime vuosina yritysvastuun merkitys on korostunut. Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja yhteiskunnalliset muutokset ovat lisänneet kiinnostusta yritysten vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tämän opinnäytetyön aiheena on yritysten kestävyysraportointiin valmistautuminen. Työn tavoitteena on koota ajankohtaista tietoa Euroopan Unionin uudesta kestävyysraportointidirektiivistä CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja direktiivin mukaiseen kestävyysraportointiin valmistautumisesta yritysten näkökulmasta.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta ja puolistrukturoitua haastattelua. Kirjallisuuskatsaus koottiin pääasiassa viranomaisten, kansainvälisten organisaatioiden ja asiantuntijoiden julkaisuista, erityisesti EU:n raportointistandardeista ja CSR-direktiiviä koskevasta lainsäädännöstä. Opinnäytetyötä varten haastateltiin myös Suomen Yrittäjät ry:n Atte Rytkönen-Sandbergia, jolta saatu asiantuntijatieto täydensi opinnäytetyön tietoperustaa.
Työn keskeiset tulokset osoittavat, että kestävyysraportointiin valmistautuminen vaatii yrityksiltä resurssien kohdentamista, taloudellisia investointeja, raportointikäytänteiden muuttamista ja yrityksen oleellisten vaikutusten arviointia. Suomalaisten yritysten valmius kestävyysraportointiin vaihtelee vielä suuresti. Raportoinnin välilliset vaikutukset voivat aiheuttaa lisäkustannuksia ja hallinnollista työtä myös ei-raportointivelvollisille yrityksille. Työn tuottamaa tietoa voivat hyödyntää erityisesti suomalaiset yritykset, joita lainsäädäntö tulee velvoittamaan tulevaisuudessa. Jatkossa olisi suositeltavaa tutkia, millaisia konkreettisia vaikutuksia kestävyysraportointi aiheuttaa yrityksille käytännössä.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta ja puolistrukturoitua haastattelua. Kirjallisuuskatsaus koottiin pääasiassa viranomaisten, kansainvälisten organisaatioiden ja asiantuntijoiden julkaisuista, erityisesti EU:n raportointistandardeista ja CSR-direktiiviä koskevasta lainsäädännöstä. Opinnäytetyötä varten haastateltiin myös Suomen Yrittäjät ry:n Atte Rytkönen-Sandbergia, jolta saatu asiantuntijatieto täydensi opinnäytetyön tietoperustaa.
Työn keskeiset tulokset osoittavat, että kestävyysraportointiin valmistautuminen vaatii yrityksiltä resurssien kohdentamista, taloudellisia investointeja, raportointikäytänteiden muuttamista ja yrityksen oleellisten vaikutusten arviointia. Suomalaisten yritysten valmius kestävyysraportointiin vaihtelee vielä suuresti. Raportoinnin välilliset vaikutukset voivat aiheuttaa lisäkustannuksia ja hallinnollista työtä myös ei-raportointivelvollisille yrityksille. Työn tuottamaa tietoa voivat hyödyntää erityisesti suomalaiset yritykset, joita lainsäädäntö tulee velvoittamaan tulevaisuudessa. Jatkossa olisi suositeltavaa tutkia, millaisia konkreettisia vaikutuksia kestävyysraportointi aiheuttaa yrityksille käytännössä.