Työyksinäisyyden kokemuksia lastensuojelulaitoksen työntekijöiden näkökulmasta
Ojala, Mia (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222670
Tiivistelmä
Työyksinäisyyden ilmiö on noussut viimevuosina yhä useammin otsikoihin ja tutkimuksia sen kontekstissa tehdään kiihtyvällä tahdilla. Yksinäisyyden tutkimuksiin perustuvat dokumentit, opinnäytetyöt ja väitöskirjat ovat erilaisista näkökulmista perehtyneet myös työpaikoilla ilmenevään yksinäisyyteen. Työyksinäisyyteen liittyy monenlaisia tunteita ja kokemuksia sekä ajan ja paikan kytköksiä, jotka jokainen ihminen ymmärtää aikaisempaa kokemismaailmansa taustaa vasten.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastensuojelulaitoksen työntekijöiden kokemuksia työyksinäisyydestä ja yhteiskehittämisen keinoin saada aikaan ratkaisuja sen ehkäisemiseksi työyhteisön ideoimana. Tavoitteena oli saada aikaan työyhteisöön sopivia kehittämistuloksia, joita organisaatiossa voidaan käyttää esimerkiksi työhyvinvoinnin edistämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin henkilöhaastatteluilla ja yhteisellä kehittämistapahtumalla. Aineiston tueksi hankittiin taustateoriaa kartoittavan katsauksen menetelmällä ja analysoitiin aineistopohjaisella sisällön analyysillä.
Haastattelujen tulokset koottiin taulukkoon, jossa ne luokiteltiin merkityskokonaisuuksiin ja taas merkityssuhteisiin. Tulokset puhuivat joissain asioissa samaa kieltä kirjallisuuskatsauksen tulosten kanssa. Mm. työyksinäisyyden ilmiöön liittyen vuorovaikutus, työn merkityksellisyys sekä osallisuus vaikuttivat yhteneviltä tutkimuslöydösten kanssa.
Suomalaisista työntekijöistä noin joka viides kokee tilastollisesti työyksinäisyyttä. Tämä väittämä ei toteutunut lastensuojelulaitoksen työntekijöiden kohdalla, koska tyypillisesti tässä laitoksessa koettiin vain vähäistä työyksinäisyyttä. Jokaisella haastatteluun osallistuneella oli kokemuksia, mitkä he liittivät työyksinäisyyden ilmiöön. Tunnepitoiset kokemukset olivat tyypillisimmin tilanteeseen, aikaan tai arvoihin sidoksissa.
Yhteiskehittämisellä saatiin käyttökelpoisia tuloksia, joita voidaan käyttää organisaation kehittämiseksi. Tuloksista mainittakoon avoimen keskustelevan ja toiset huomioon ottavan työyhteisön suositus. Kirjallisuuskatsauksessa ei löytynyt yhtään tutkimusta työyksinäisyydestä lastensuojelulaitoksen työn kontekstissa. Tämä on selkeä tutkimusaukko.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastensuojelulaitoksen työntekijöiden kokemuksia työyksinäisyydestä ja yhteiskehittämisen keinoin saada aikaan ratkaisuja sen ehkäisemiseksi työyhteisön ideoimana. Tavoitteena oli saada aikaan työyhteisöön sopivia kehittämistuloksia, joita organisaatiossa voidaan käyttää esimerkiksi työhyvinvoinnin edistämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin henkilöhaastatteluilla ja yhteisellä kehittämistapahtumalla. Aineiston tueksi hankittiin taustateoriaa kartoittavan katsauksen menetelmällä ja analysoitiin aineistopohjaisella sisällön analyysillä.
Haastattelujen tulokset koottiin taulukkoon, jossa ne luokiteltiin merkityskokonaisuuksiin ja taas merkityssuhteisiin. Tulokset puhuivat joissain asioissa samaa kieltä kirjallisuuskatsauksen tulosten kanssa. Mm. työyksinäisyyden ilmiöön liittyen vuorovaikutus, työn merkityksellisyys sekä osallisuus vaikuttivat yhteneviltä tutkimuslöydösten kanssa.
Suomalaisista työntekijöistä noin joka viides kokee tilastollisesti työyksinäisyyttä. Tämä väittämä ei toteutunut lastensuojelulaitoksen työntekijöiden kohdalla, koska tyypillisesti tässä laitoksessa koettiin vain vähäistä työyksinäisyyttä. Jokaisella haastatteluun osallistuneella oli kokemuksia, mitkä he liittivät työyksinäisyyden ilmiöön. Tunnepitoiset kokemukset olivat tyypillisimmin tilanteeseen, aikaan tai arvoihin sidoksissa.
Yhteiskehittämisellä saatiin käyttökelpoisia tuloksia, joita voidaan käyttää organisaation kehittämiseksi. Tuloksista mainittakoon avoimen keskustelevan ja toiset huomioon ottavan työyhteisön suositus. Kirjallisuuskatsauksessa ei löytynyt yhtään tutkimusta työyksinäisyydestä lastensuojelulaitoksen työn kontekstissa. Tämä on selkeä tutkimusaukko.