Työelämään siirtymisen tuki maahanmuuttaja-taustaisille sairaanhoitajaopiskelijoille

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoitus oli kehittää ja toteuttaa ryhmätoimintaa maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajaopiskelijoille. Opinnäytetyömme tavoite oli maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden tukeminen ja tiedon tuottaminen CeMeWE Central Baltic Mentoring for Migrant Women seeking Employment) -hankkeelle. Lisäksi opinnäytetyössä pyrittiin tuottamaan käytännönläheistä tietoa siitä, miten SMILE-mallia voidaan soveltaa korkeakoulukontekstissa tukemaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden työelämään siirtymistä Suomessa. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajaopiskelijat.

Teoreettinen viitekehys rakentui maahanmuuttajien integroitumista, suomen kielen merkitystä hoitotyössä, selkokielen käyttöä, ammattikulttuuria ja vuorovaikutusta, sekä kulttuurista sopeutumista käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta ja viranomaissäädöksistä.

Opinnäytetyö toteutettiin osallistavana seitsemän tapaamiskerran ryhmätoimintana, jonka aikana käsiteltiin työelämään siirtymisen kannalta olennaisia teemoja. Ryhmätoiminta oli opinnäytetyön keskeinen osa ja sujui erittäin hyvin. Ryhmässä vallitsi lämmin ja avoin ilmapiiri, jossa opiskelijat saivat vapaasti jakaa omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Jokaisen tapaamiskerran jälkeen kerättiin anonyymi kirjallinen palaute, jonka perusteella toimintaa kehitettiin edelleen opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Opiskelijoiden palaute oli positiivista, ja he kokivat ryhmätoiminta hyödylliseksi. Lisäksi ohjaajat kirjasivat omia havaintojaan ja kommenttejaan tapaamisten aikana.

Kielitaito nousi suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi opiskelijoiden työllistymisessä. Suomen kielen heikko hallinta vaikutti opiskelijoiden itseluottamukseen, työharjoittelukokemuksiin sekä mahdollisuuksiin toimia osana työyhteisöä. Kielen oppimiseen ei koettu saatavan riittävästi tukea oppilaitokselta, vaikka opintojen kustannukset ovat huomattavat. Opiskelijat esittivät kehitysehdotuksiksi suomen kielen lisäopetusta kouluissa ja suomenkielisten opiskelijoiden kanssa yhteisten työpajojen järjestämistä. SMILE-mallin käyttö koettiin toimivaksi lähestymistavaksi, ja sen jatkokehittäminen suomalaisessa kontekstissa on perusteltua. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työelämässä niin, että ammattikorkeakoulut hyödyntäisivät edellä mainittuja kehitysehdotuksia maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden koulutuksessa.