Tekoälyn hyödyntäminen henkilöbrändäyksessä: vertailututkimus manuaalisesti ja tekoälyllä tuotetuista lyhytvideoista
Innanen, Eetu (2025)
Innanen, Eetu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222700
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tekoälyllä tuotetut lyhytvideot pärjäävät markkinoinnissa verrattuna manuaalisesti tuotettuihin videoihin.Työ toteutettiin uravalmennusta tarjoavan yrityksen kanssa, joka halusi selvittää, voisiko tekoäly auttaa digitaaliseen markkinointiin liittyvässä sisällöntuotannossa ja vapauttaa samalla resursseja.
Tutkimuksen kehittämistehtävänä oli vertailla manuaalisesti ja tekoälyavusteisesti tuotettujen lyhytvideoiden laatua ja vaikutusta katsojan näkökulmasta, sekä tarkastella kyseisten tuotantoprosessien tehokkuutta. Teoreettinen viitekehys koostui digitaalista markkinointia, brändäystä, kyselytutkimusta ja tekoälymarkkinointia käsittelevästä kirjallisuudesta.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelminä strukturoitua haastattelua, jossa selvitettiin yrityksen käytössä olevia tuotantoresursseja, sekä kyselytutkimusta, jonka avulla arvioitiin ja vertailtiin neljän videon vastaanottoa yleisön näkökulmasta. Yksi videoista oli toimeksiantajayrityksen manuaalisesti tuottama video, toinen oli yrityksen tekoälyn avulla tuottama video ja kaksi muuta videota olivat kilpailevien yritysten julkaisemia videoita. Videoita arvioitiin viestin selkeyden, katsojan huomion herättämisen, visuaalisen laadun, tunnevaikutuksen ja luotettavuuden perusteella.
Tulokset osoittivat, että tekoälyllä tuotettujen videoiden laatu ei ainakaan kaikilla osa-alueilla yltänyt manuaalisen tuotannon tasolle. Katsojat havaitsivat eroja erityisesti tunnevaikutuksessa ja viestin selkeydessä. Toisaalta tekoälyavusteisen tuotannon nopeus ja sen tarjoama resurssien säästö olivat merkittäviä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekoälyavusteinen tuotanto voi parantaa sisällön julkaisemiseen liittyvää tehokkuutta ja tahtia, mutta manuaalisen tuotannon tarjoamaa laatua ei vielä saavuteta ainakaan kokonaan AI-generoiduilla videoilla. Mahdollisena kehitysehdotuksena on nostettu esiin hybridimalli, joka yhdistelisi molempien tuotantomenetelmien todettuja vahvuuksia.
Tutkimuksen kehittämistehtävänä oli vertailla manuaalisesti ja tekoälyavusteisesti tuotettujen lyhytvideoiden laatua ja vaikutusta katsojan näkökulmasta, sekä tarkastella kyseisten tuotantoprosessien tehokkuutta. Teoreettinen viitekehys koostui digitaalista markkinointia, brändäystä, kyselytutkimusta ja tekoälymarkkinointia käsittelevästä kirjallisuudesta.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelminä strukturoitua haastattelua, jossa selvitettiin yrityksen käytössä olevia tuotantoresursseja, sekä kyselytutkimusta, jonka avulla arvioitiin ja vertailtiin neljän videon vastaanottoa yleisön näkökulmasta. Yksi videoista oli toimeksiantajayrityksen manuaalisesti tuottama video, toinen oli yrityksen tekoälyn avulla tuottama video ja kaksi muuta videota olivat kilpailevien yritysten julkaisemia videoita. Videoita arvioitiin viestin selkeyden, katsojan huomion herättämisen, visuaalisen laadun, tunnevaikutuksen ja luotettavuuden perusteella.
Tulokset osoittivat, että tekoälyllä tuotettujen videoiden laatu ei ainakaan kaikilla osa-alueilla yltänyt manuaalisen tuotannon tasolle. Katsojat havaitsivat eroja erityisesti tunnevaikutuksessa ja viestin selkeydessä. Toisaalta tekoälyavusteisen tuotannon nopeus ja sen tarjoama resurssien säästö olivat merkittäviä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekoälyavusteinen tuotanto voi parantaa sisällön julkaisemiseen liittyvää tehokkuutta ja tahtia, mutta manuaalisen tuotannon tarjoamaa laatua ei vielä saavuteta ainakaan kokonaan AI-generoiduilla videoilla. Mahdollisena kehitysehdotuksena on nostettu esiin hybridimalli, joka yhdistelisi molempien tuotantomenetelmien todettuja vahvuuksia.
