Omaishoitajien lääkehoidon osaaminen : "kuka kertoo ja keneltä voi kysyä"

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia omaishoitajien selviytymistä hoidettavan lääkehoidosta kotona. Lisäksi tutkimusongelmana on, millaista ohjausta omaishoitajat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöiltä saaneet lääkehoidosta ja onko saatu ohjaus ollut omaishoitajan mielestä ymmärrettävää. Lisäksi tutkitaan, millaisiksi omaishoitajat kokevat omat valmiutensa toteuttaa omaisensa lääkehoitoa kotonaan ja sitä, millaista lisäohjausta ja koulutusta he mahdollisesti kaipaavat lääkehoidon osaamiseensa.

Tutkimus toteutettiin juuri tätä tarkoitusta varten suunnitellun kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeessa oli sekä strukturoituja, puolistrukturoituja sekä yksi täysin avoin kysymys. Kyselyt postitettiin Kokkolan seudun omaiset ja läheiset ry:n kautta heidän jäsenilleen huhtitoukokuussa 2007, jolloin ne myös palautuivat.

Vastaajista suurimmalla osalla (69 %) ei ollut minkäänlaista hoitoalan koulutusta. Suurimmalla osalla (72 %) hoidettavan lääkehoidosta huolehti kotona kokonaisuudessaan omaishoitaja itse. Lääkärin vastaanotolla lääkärin määrätessä uutta lääkettä vain seitsemälle prosentille vastaajista oli kerrottu lääkkeen haittavaikutuksista. Yli puolelle vastaajista ei ollut kerrottu lääkkeen yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa lainkaan. Vain hieman yli puolet vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa omaisensa lääkkeistä. Eniten lisätietoa kaivattiin lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksista. Vajaa puolet vastaajista koki avun saamisen lääkehoitoon liittyvissä ongelmissa vaikeana. Lääkärin tavoittaminen lääkehoitoon liittyvissä ongelmissa koettiin vaikeaksi. Omaishoitajat toivoivat, että hoitohenkilökunta saisi lisäkoulutusta mm. vanhusten lääkehoidosta.

The purpose of this thesis was to study how caregivers cope with near relatives medical treatment at home. Further more the research problem was what kind of guidance caregivers have received from health cares professional about medical treatment at home and has the guidance been intelligible. Third research problem was how caregivers experience their readiness to execute medical treatment at home and what kind of support and guidance they need about treatment.

The research was carried out by for this purpose planned questionnary. There were both structured and half-structured questions and one open question in the questionnary. The questionaries were posted in April-May 2007 by Kokkolan seudun omaiset ja läheiset ry (a caregiver association). The respondents were relatives of the association. The answers were received in May 2007.

Most of the respondents had no education of caring industry (69%). Most of the respondents took care of their relatives' medical care all by themselves (72%). When doctor prescribed a new medicine to the patient, only seven per cent of the respondents were informed about ill effects of the medicine. More than a half of the respondents were not informed about the synergism of the medicines with other medicines. Only little more than a half of respondents felt that they have received enough information about their relatives' medicines. What they wanted most was information about the ill effects of the medicines and synergism with other medicines. A little less than a half of respondents felt that receiving help in medical treatment problems is hard and reaching a doctor is difficult. The caregivers hoped that visiting nurses had more education in geriatric medical treatment.