Merkityksellinen vuorovaikutus lähi- ja etätyössä
Rapala, Paula (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061322962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061322962
Tiivistelmä
Virtuaalisuus ja kasvoton vuorovaikutus ovat lisääntyneet työyhteisöissä etätyön yleistyttyä vuoden 2020 jälkeen. Kohdeorganisaatiossa tehdään etätyötä laajasti ja tutkimuksen kohderyhmästä pääasiassa pelkkää etätyötä tekee huomattava enemmistö. Noin 62 % kyselyyn vastanneista teki lähityötä toimistolla vain 0–1 päivää kuukaudessa ja 73 % enintään 3 päivää kuukaudessa. Siten vuorovaikutuksen tavat ovat muuttuneet ja siihen on pitänyt kehittää uusia keinoja.
Tässä työssä tutkittiin vuorovaikutuksen suhdetta yhteisöllisyyteen ja työhyvinvointiin työyhteisössä. Työn tavoitteena oli selvittää, millä asioilla on vaikutusta vuorovaikutuksen laatuun ja merkityksellisyyteen. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin vuorovaikutuksen tämän hetkistä tilaa organisaatiossa sekä selvitettiin, oliko tuloksiin vaikutusta, työskenneltiinkö enemmän etänä vai lähityössä toimistolla.
Työ toteutettiin tilastollisena tutkimuksena, jossa tehtiin kysely Kelan yhden etuuden ratkaisukeskuksen henkilöstölle. Kysely lähetettiin 458 henkilölle, joista siihen vastasi 197 henkilöä. Vastausprosentiksi saatiin 43 prosenttia. Kyselyyn vastasi yli puolet kohderyhmän kaikista esihenkilöistä. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin tilasto-ohjelmalla. Tuloksista löydettiin riippuvuuksia muuttujien välillä eli voitiin nimetä asioita, jotka vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun.
Tulosten perusteella voitiin todeta muun muassa, että virtuaalinen viestintä koettiin luontevammaksi, ja ulkopuolisuus oli työyhteisössä vähäisempää silloin, kun lähikollegat olivat tuttuja muutenkin kuin virtuaalisesti. Kuitenkin yhdenkin lähipäivän kuukaudessa sopiminen kollegan kanssa koettiin toisinaan haastavaksi. Etätyötä eniten tekevät pyrkivät vähiten tapaamaan työkavereitaan toimistolla ollessaan. Epävirallisella työn ulkopuolisella keskustelulla havaittiin olevan positiivinen vaikutus yhteishengen ja työyhteisön tuen kokemiseen.
Tässä työssä tutkittiin vuorovaikutuksen suhdetta yhteisöllisyyteen ja työhyvinvointiin työyhteisössä. Työn tavoitteena oli selvittää, millä asioilla on vaikutusta vuorovaikutuksen laatuun ja merkityksellisyyteen. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin vuorovaikutuksen tämän hetkistä tilaa organisaatiossa sekä selvitettiin, oliko tuloksiin vaikutusta, työskenneltiinkö enemmän etänä vai lähityössä toimistolla.
Työ toteutettiin tilastollisena tutkimuksena, jossa tehtiin kysely Kelan yhden etuuden ratkaisukeskuksen henkilöstölle. Kysely lähetettiin 458 henkilölle, joista siihen vastasi 197 henkilöä. Vastausprosentiksi saatiin 43 prosenttia. Kyselyyn vastasi yli puolet kohderyhmän kaikista esihenkilöistä. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin tilasto-ohjelmalla. Tuloksista löydettiin riippuvuuksia muuttujien välillä eli voitiin nimetä asioita, jotka vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun.
Tulosten perusteella voitiin todeta muun muassa, että virtuaalinen viestintä koettiin luontevammaksi, ja ulkopuolisuus oli työyhteisössä vähäisempää silloin, kun lähikollegat olivat tuttuja muutenkin kuin virtuaalisesti. Kuitenkin yhdenkin lähipäivän kuukaudessa sopiminen kollegan kanssa koettiin toisinaan haastavaksi. Etätyötä eniten tekevät pyrkivät vähiten tapaamaan työkavereitaan toimistolla ollessaan. Epävirallisella työn ulkopuolisella keskustelulla havaittiin olevan positiivinen vaikutus yhteishengen ja työyhteisön tuen kokemiseen.