Projektin onnistunut käyttöönotto sosiaali- ja terveysalalla
Kytömäki, Kirsi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061222850
Tiivistelmä
Sote-uudistuksella pyritään kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja, turvaamaan laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut kaikille suomalaisille, parantamaan palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta, turvaamaan ammattitaitoinen työvoima sekä hillitsemään kustannuksia. Sote-uudistuksen myötä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on lisääntynyt kehittämisprojektien määrä, joka on lisännyt projektinhallinnan haasteita. Projektityötä haastaa lisääntynyt dynaamisuus, moniulotteisuus, vaikeasti hallittava ja muuttuva ympäristö (HE 241/2020 vp).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää ne tekijät, joilla on vaikutusta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella projektin onnistuneeseen käyttöönottoon. Tässä opinnäytetyössä käyttöönotolla tarkoitetaan sitä, että organisaatiossa on tapahtunut palvelutuotannon prosesseissa muutos, joka on seurausta projektin lopputuotoksena käyttöönotetusta uudesta palvelusta tai järjestelmästä. Opinnäytetyössä kysyttiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen projektien parissa työskentelevien kokemuksia tekijöistä, jotka edistävät projektin onnistunutta käyttöönottoa. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla maalis-huhtikuussa 2025. Aineisto analysointiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella projektin onnistunutta käyttöönottoa edistivät: 1) johdon tuki, 2) projektin suunnittelu ja hallinta, 3) sidosryhmien sitouttaminen, 4) viestintä ja yhteistyö, 5) suunniteltu käyttöönotto 6) projektipäällikön ominaisuudet sekä 7) toimiva ja motivoitunut projektitiimi. Lisäksi projektin säännöllisellä arvioinnilla ja seurannalla koettiin olevan merkittävä vaikutus projektin käyttöönoton kannalta. Organisaation ylemmän johdon tuen puute, palvelutuotannon sitoutumat-tomuus, resurssien vähyys ja käyttöönottosuunnitelman puuttuminen vaikuttivat estävästi projektin käyttöönottoon.
Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää Kanta-Hämeen hyvinvointialueen projektityön kehittämisessä, sillä tutkimuksessa tunnistettiin niitä tekijöitä, joita tulisi huomioida projektin eri vaiheessa ja joilla voitaisiin edistää onnistunutta projektin käyttöönottoa. Projektityön ammattilaiset tunnistivat myös useita käyttöönottoa vaikeuttavia tekijöitä, joten tuloksia voidaan siis hyödyntää kehittämiskohteiden tunnistamiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää ne tekijät, joilla on vaikutusta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella projektin onnistuneeseen käyttöönottoon. Tässä opinnäytetyössä käyttöönotolla tarkoitetaan sitä, että organisaatiossa on tapahtunut palvelutuotannon prosesseissa muutos, joka on seurausta projektin lopputuotoksena käyttöönotetusta uudesta palvelusta tai järjestelmästä. Opinnäytetyössä kysyttiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen projektien parissa työskentelevien kokemuksia tekijöistä, jotka edistävät projektin onnistunutta käyttöönottoa. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla maalis-huhtikuussa 2025. Aineisto analysointiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella projektin onnistunutta käyttöönottoa edistivät: 1) johdon tuki, 2) projektin suunnittelu ja hallinta, 3) sidosryhmien sitouttaminen, 4) viestintä ja yhteistyö, 5) suunniteltu käyttöönotto 6) projektipäällikön ominaisuudet sekä 7) toimiva ja motivoitunut projektitiimi. Lisäksi projektin säännöllisellä arvioinnilla ja seurannalla koettiin olevan merkittävä vaikutus projektin käyttöönoton kannalta. Organisaation ylemmän johdon tuen puute, palvelutuotannon sitoutumat-tomuus, resurssien vähyys ja käyttöönottosuunnitelman puuttuminen vaikuttivat estävästi projektin käyttöönottoon.
Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää Kanta-Hämeen hyvinvointialueen projektityön kehittämisessä, sillä tutkimuksessa tunnistettiin niitä tekijöitä, joita tulisi huomioida projektin eri vaiheessa ja joilla voitaisiin edistää onnistunutta projektin käyttöönottoa. Projektityön ammattilaiset tunnistivat myös useita käyttöönottoa vaikeuttavia tekijöitä, joten tuloksia voidaan siis hyödyntää kehittämiskohteiden tunnistamiseen.