Vastuullisen henkilöstöjohtamisen vaikutukset puolustusvoimien Nato-tehtävissä palvelevien työhyvinvointiin

Abstract

Naton rakenteessa ja virastojen eri tehtävissä työskentelevien puolustusvoimien henkilöstön henkilöstöjohtamisen vastuullisuus, on teemana ajankohtainen. Suomi liittyi Natoon vuonna 2023, minkä jälkeen puolustusvoimien henkilöstön kansainväliset tehtävät ovat lisääntyneet. Nämä tehtävät poikkeavat kotimaan tehtävistä sijaintinsa sekä vaatimustensa takia ja henkilöt määrätään niihin yleensä kolmeksi vuodeksi. Henkilöstötarve Naton tehtäviin tulee moninkertaistumaan lähivuosien aikana. Vastuullisen henkilöstöjohtamisen vaikutuksista Natossa työskentelevien puolustusvoimien työntekijöiden työhyvinvointiin ei ole tehty yhtä laajoja tutkimuksia aikaisemmin. Työntekijöiden kokemukset ovat tarpeen tuoda esille, jotta ne voidaan jatkossa yhä enemmän huomioida henkilöstöjohtamisessa ja päätöksenteossa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää näkökulmia siihen, miten vastuullisella henkilöstöjohtamisella voidaan edistää henkilöstön työhyvinvointia. Tarkoituksena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia henkilöstöjohtamisen vaikutuksista heidän työhyvinvointiinsa. Lisäksi pyrittiin muodostamaan konkreettisia ehdotuksia siihen, miten henkilöstöjohtamista ja päätöksentekoa voidaan kehittää yhä vastuullisempaan suuntaan ja niistä laadittiin kehittämisehdotus.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, sillä sen tavoitteena oli kehittää konkreettisia ehdotuksia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena työntekijöille tehtävän kyselyn sekä haastatteluiden avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, jossa aineisto luokiteltiin. Tietoperustassa henkilöstöjohtamista lähestyttiin vastuullisuuden näkökulmasta, jossa kiinnitettiin huomiota erityisesti sosiaaliseen vastuuseen. Henkilöstöjohtamisessa tarkasteltiin etenkin sen vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin, jolloin työhyvinvointi nostettiin vastuullisuuden ohella tärkeäksi näkökulmaksi.

Tulosten perusteella ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota ja valmisteltu työntekijöiden siirtymistä kansainvälisiin tehtäviin näin suurella volyymillä. Se näkyi esimerkiksi puutteina tietojen ja tuen saamisessa, työhyvinvoinnissa, palvelussuhteenehtojen tasa-arvoisuudessa, perheen huomioimisessa, johtamisen ja päätöksenteon selkeydessä sekä suunnitelmallisuudessa ja osallistamisessa. Kehittämisehdotuksessa nämä nostettiin vastuullisen henkilöstöjohtamisen kehittämisen osa-alueiksi. Tutkimusympäristö oli ainutlaatuinen ja kotimaasta poikkeava, mutta se ei poissulje vastuulliseen henkilöstöjohtamiseen ja kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin liittyvien tulosten ja kehittämisehdotusten jalkauttamista myös kotimaan tehtävissä. Kehittämisehdotus on tehty puolustusvoimille ja sen ammattijärjestöille, mutta sitä voidaan soveltuvin osin hyödyntää missä tahansa organisaatiossa ja erityisesti, jos organisaatiolla on toimintaa ulkomailla.