Digitaalisen ajan vihamielinen informaatiovaikuttaminen 2020-luvun tutkimuskirjallisuudessa
Hintikka, Heikki (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061423031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061423031
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä digitaalisen ajan vihamielisestä informaatiovaikuttamisesta demokratian turvallisuuden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli analysoida, miten 2020-luvun tutkimuskirjallisuus kuvaa informaatiovaikuttamista, sen vaikutuksia ja toimijoita. Työ vastaa yhteiskunnalliseen tarpeeseen ymmärtää informaatiovaikuttamista ja sen keinoja, teknologisen kehityksen myötä muuttuneessa toimintaympäristössä.
Menetelmänä tutkimuksessa oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineistoksi valikoitiin 16 vertaisarvioitua artikkelia, jotka käsittelivät vihamielistä, ulkoista informaatiovaikuttamista. Haku rajattiin englanninkielisiin, vuosina 2020–2025 julkaistuihin tutkimuksiin, jotka löytyivät ProQuest-tietokannasta.
Tulokset osoittivat, että ymmärrys informaatiovaikuttamisen perusluonteesta, tavoitteista ja uhkista on tutkimuskirjallisuudessa yleisesti vahvalla tasolla. Ilmiö hahmotetaan laajana, strategisena ja suunnitelmallisena vaikuttamisena, jonka seuraukset ulottuvat yksilöistä yhteiskunnan rakenteisiin. Samaan aikaan näyttöjä informaatiovaikuttamisen todellisista vaikutuksista on vähän. Tuloksista nähdään, että ilmiöstä on tunnistettu vain pieni osa. Käsitteiden käyttö on rajoittavaa ja hajanaista, mikä haastaa tutkimusta. Ilmiön tutkimukselle sekä laaja-alaiselle ymmärrykselle on tarve.
Informaatiovaikuttamisen torjunta edellyttää monitasoista lähestymistä, jossa huomioidaan sekä tekniset että psykologiset haavoittuvuudet. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämisessä, mutta myös koulutuksen ja viestinnän kentillä. Keskeistä on lisätä tietoisuutta ilmiön monimuotoisuudesta ja rakentaa resilienssiä yhteiskunnan eri tasoille. Tarve poikkitieteelliselle tutkimukselle ja kansainväliselle yhteistyölle on ilmeinen, jotta voidaan vastata demokraattisia yhteiskuntia uhkaaviin informaatiovaikuttamisen muotoihin.
Menetelmänä tutkimuksessa oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineistoksi valikoitiin 16 vertaisarvioitua artikkelia, jotka käsittelivät vihamielistä, ulkoista informaatiovaikuttamista. Haku rajattiin englanninkielisiin, vuosina 2020–2025 julkaistuihin tutkimuksiin, jotka löytyivät ProQuest-tietokannasta.
Tulokset osoittivat, että ymmärrys informaatiovaikuttamisen perusluonteesta, tavoitteista ja uhkista on tutkimuskirjallisuudessa yleisesti vahvalla tasolla. Ilmiö hahmotetaan laajana, strategisena ja suunnitelmallisena vaikuttamisena, jonka seuraukset ulottuvat yksilöistä yhteiskunnan rakenteisiin. Samaan aikaan näyttöjä informaatiovaikuttamisen todellisista vaikutuksista on vähän. Tuloksista nähdään, että ilmiöstä on tunnistettu vain pieni osa. Käsitteiden käyttö on rajoittavaa ja hajanaista, mikä haastaa tutkimusta. Ilmiön tutkimukselle sekä laaja-alaiselle ymmärrykselle on tarve.
Informaatiovaikuttamisen torjunta edellyttää monitasoista lähestymistä, jossa huomioidaan sekä tekniset että psykologiset haavoittuvuudet. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämisessä, mutta myös koulutuksen ja viestinnän kentillä. Keskeistä on lisätä tietoisuutta ilmiön monimuotoisuudesta ja rakentaa resilienssiä yhteiskunnan eri tasoille. Tarve poikkitieteelliselle tutkimukselle ja kansainväliselle yhteistyölle on ilmeinen, jotta voidaan vastata demokraattisia yhteiskuntia uhkaaviin informaatiovaikuttamisen muotoihin.