Hyvinvoiva henkilöstö: avain menestykseen kaupan alalla
Jokimäki, Elias (2025)
Jokimäki, Elias
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061623098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061623098
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä keskityin työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen kehittämiseen K-Market Maarinsolmussa. Tavoitteena oli parantaa työhyvinvointia ja johtamista selkeyttämällä työnkuvia, yhtenäistämällä toimintatapoja sekä vahvistamalla työntekijöiden itsevarmuutta ja itsenäisyyttä. Kehittämistyön keskeisenä tuotoksena laadittiin uudet työhyvinvointia tukevat toimintaohjeet, jotka helpottavat arjen työtä, yhtenäistävät toimintatapoja, tukevat tiimityötä ja parantavat organisaation yhteishenkeä.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohdon keskeisten käsitteiden ja teorioiden tarkasteluun. Työhyvinvointia käsitellään kokonaisvaltaisesti fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista, painottaen mm. työmotivaation, yhteisöllisyyden, työkyvyn, palautumisen ja työilmapiirin merkitystä. Henkilöstöjohtamista lähestytään strategisena toimintona, jonka tavoitteena on tukea organisaation tavoitteita ja henkilöstön hyvinvointia hyvän johtamisen, vuorovaikutuksen ja osaamisen kehittämisen keinoin. Näiden pohjalta muodostetaan ymmärrys siitä, miten henkilöstöjohtamisen kehittäminen voi edistää työhyvinvointia organisaatiossa.
Kehittämisprosessi toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmällä, jossa esihenkilö ja työntekijät osallistuivat aktiivisesti kehitystyöhön. Aineistoa kerättiin ryhmäkeskustelujen, palautekyselyn ja ideointilappujen avulla, jotka mahdollistivat monipuolisen tiedonkeruun ja henkilöstön sitoutumisen prosessiin.
Lopputuotoksena syntyi Talon tavat -opas, joka kokoaa yhteen organisaation keskeiset toimintatavat, pelisäännöt ja käytännöt. Opas toimii perehdytyksen ja päivittäisen työn tukena sekä apuna ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Sen tavoitteena on lisätä työhyvinvointia, selkeyttää odotuksia ja vastuuta sekä edistää oikeudenmukaista ja yhdenmukaista johtamista. Oppaan käyttöönotto keväällä 2025 vahvisti työyhteisön yhteenkuuluvuutta, paransi työn sujuvuutta ja tuki myönteisen ilmapiirin kierrettä.
Esihenkilön sitoutuminen ja henkilöstön osallistaminen mahdollistivat vuorovaikutteisemman ja ihmisläheisemmän johtamistavan. Jatkossa työhyvinvointia voidaan tukea säännöllisillä koulutuksilla, palautekulttuurin vahvistamisella ja työhyvinvointikyselyillä, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä, henkilöstön jaksamista ja asiakaspalvelun laatua.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohdon keskeisten käsitteiden ja teorioiden tarkasteluun. Työhyvinvointia käsitellään kokonaisvaltaisesti fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista, painottaen mm. työmotivaation, yhteisöllisyyden, työkyvyn, palautumisen ja työilmapiirin merkitystä. Henkilöstöjohtamista lähestytään strategisena toimintona, jonka tavoitteena on tukea organisaation tavoitteita ja henkilöstön hyvinvointia hyvän johtamisen, vuorovaikutuksen ja osaamisen kehittämisen keinoin. Näiden pohjalta muodostetaan ymmärrys siitä, miten henkilöstöjohtamisen kehittäminen voi edistää työhyvinvointia organisaatiossa.
Kehittämisprosessi toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmällä, jossa esihenkilö ja työntekijät osallistuivat aktiivisesti kehitystyöhön. Aineistoa kerättiin ryhmäkeskustelujen, palautekyselyn ja ideointilappujen avulla, jotka mahdollistivat monipuolisen tiedonkeruun ja henkilöstön sitoutumisen prosessiin.
Lopputuotoksena syntyi Talon tavat -opas, joka kokoaa yhteen organisaation keskeiset toimintatavat, pelisäännöt ja käytännöt. Opas toimii perehdytyksen ja päivittäisen työn tukena sekä apuna ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Sen tavoitteena on lisätä työhyvinvointia, selkeyttää odotuksia ja vastuuta sekä edistää oikeudenmukaista ja yhdenmukaista johtamista. Oppaan käyttöönotto keväällä 2025 vahvisti työyhteisön yhteenkuuluvuutta, paransi työn sujuvuutta ja tuki myönteisen ilmapiirin kierrettä.
Esihenkilön sitoutuminen ja henkilöstön osallistaminen mahdollistivat vuorovaikutteisemman ja ihmisläheisemmän johtamistavan. Jatkossa työhyvinvointia voidaan tukea säännöllisillä koulutuksilla, palautekulttuurin vahvistamisella ja työhyvinvointikyselyillä, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä, henkilöstön jaksamista ja asiakaspalvelun laatua.