Kohti inklusiivista varhaiskasvatusta – kokemuksia tavoitteelliseen ryhmätyöskentelyyn vaikuttavista tekijöistä KAMU-kehittämisprosessin aikana
Laaksonen, Anette (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061823330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061823330
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella KAMU-varhaiskasvatuksen opettajina toimivien työntekijöiden kokemuksia inklusiivisten käytänteiden kehittämiseen myönteisesti vaikuttavista tekijöistä ryhmätyöskentelyjaksojen aikana sekä kerätä tietoa, miten KAMU-mallin mukainen kehittämistyö tukee varhaiskasvatuksen inklusiivisten toimintatapojen vahvistamista KAMU-varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksen mukaan. Haastatteluista nousseita kehittämisideoita nostettiin esiin kehittämisprosessin jatkotyöstämistä ajatellen. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi inklusiivisen toimintakulttuurin ja kolmitasoisen tuen kehittämishanke.
Opinnäytetyö liittyy kehittämishankkeeseen koskien Helsingin kaupungille vuosille 2022-¬2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää erityisavustusta ”Valtion erityisavustus varhaiskasvatuslain mukaisen tuen uudistamisen edistämiseksi vuosille 2022-2023”. Erityisavustuksen tavoitteena on tukea uudistuneen varhaiskasvatuslain tuen muutosten toimeenpanoa, vahvistaa lapsen saamaa tukea ja sen arviointia, edistää inkluusion toteutumista toiminnassa ja johtamisessa sekä kehittää tuen toteuttamiseen tarvittavaa osaamista varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja inkluusion periaatteista, joiden osalta tarkastellaan tarkemmin lapsen oikeuksiin, tasa-arvoisuuteen, yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen, moninaisuuden arvostamiseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyviä teemoja. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla KAMU-varhaiskasvatuksen opettajia ja toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastatteluryhmiä oli kolme, joihin osallistui yhteensä seitsemän (N= 7) haastateltavaa. Aineistoanalyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten mukaan KAMU-mallin mukaiseen kehittämistyöhön myönteisesti vaikuttaneita tekijöitä ovat kokemuksen mukaan olleet monipuoliset tuen muodot, joihin sisältyvät muun muassa hanketyön tarjoama rakenteellinen tuki, kollegiaalinen vertaistuki, työnantajan tarjoama koulutus, käytössä olevat työskentelyä ohjaavat materiaalit sekä yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa. Opinnäytetyön tulokset osoittavat KAMU-varhaiskasvatuksen opettajien työskennelleen erilaisten kehittämistavoitteiden parissa, joilla on nähty olevan vaikutusta esimerkiksi varhaiskasvatusryhmien inklusiivisiin vuorovaikutuksen tapoihin, yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen toiminnassa, erilaisten lasten toimintaan mukaan pääsemiseen, lapsen näkökulman huomioimiseen sekä kokonaisvaltaisesti ymmärrykseen inkluusion ja inklusiivisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja sen moninaisista toimintatavoista. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää hanketyön arviointivaiheessa, ja niiden perusteella on mahdollista jatkokehittää tulevien hankkeiden toimintamalleja sekä hyödyntää toimivina koettuja rakenteita.
Opinnäytetyö liittyy kehittämishankkeeseen koskien Helsingin kaupungille vuosille 2022-¬2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää erityisavustusta ”Valtion erityisavustus varhaiskasvatuslain mukaisen tuen uudistamisen edistämiseksi vuosille 2022-2023”. Erityisavustuksen tavoitteena on tukea uudistuneen varhaiskasvatuslain tuen muutosten toimeenpanoa, vahvistaa lapsen saamaa tukea ja sen arviointia, edistää inkluusion toteutumista toiminnassa ja johtamisessa sekä kehittää tuen toteuttamiseen tarvittavaa osaamista varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja inkluusion periaatteista, joiden osalta tarkastellaan tarkemmin lapsen oikeuksiin, tasa-arvoisuuteen, yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen, moninaisuuden arvostamiseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyviä teemoja. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla KAMU-varhaiskasvatuksen opettajia ja toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastatteluryhmiä oli kolme, joihin osallistui yhteensä seitsemän (N= 7) haastateltavaa. Aineistoanalyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten mukaan KAMU-mallin mukaiseen kehittämistyöhön myönteisesti vaikuttaneita tekijöitä ovat kokemuksen mukaan olleet monipuoliset tuen muodot, joihin sisältyvät muun muassa hanketyön tarjoama rakenteellinen tuki, kollegiaalinen vertaistuki, työnantajan tarjoama koulutus, käytössä olevat työskentelyä ohjaavat materiaalit sekä yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa. Opinnäytetyön tulokset osoittavat KAMU-varhaiskasvatuksen opettajien työskennelleen erilaisten kehittämistavoitteiden parissa, joilla on nähty olevan vaikutusta esimerkiksi varhaiskasvatusryhmien inklusiivisiin vuorovaikutuksen tapoihin, yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen toiminnassa, erilaisten lasten toimintaan mukaan pääsemiseen, lapsen näkökulman huomioimiseen sekä kokonaisvaltaisesti ymmärrykseen inkluusion ja inklusiivisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja sen moninaisista toimintatavoista. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää hanketyön arviointivaiheessa, ja niiden perusteella on mahdollista jatkokehittää tulevien hankkeiden toimintamalleja sekä hyödyntää toimivina koettuja rakenteita.