Euroopan syyttäjänviraston toiminnan käynnistäminen ja merkitys Euroopan unionin talousrikollisuuden torjunnassa
Lehtosaari, Pia (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061923360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061923360
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään Euroopan syyttäjäviraston (European Public Prosecutor’s Office, EPPO) perustamista, käynnistämistä ja sen merkitystä Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisessa. EPPO on suhteellisen nuori Euroopan unionin viranomainen, jonka tehtävänä on tutkia, syyttää ja ajaa oikeudessa unionin budjettiin kohdistuvia rikoksia, kuten petoksia, korruptiota ja rahanpesua.
Työssä perehdytään EPPO:n perustamisen oikeudelliseen perustaan, erityisesti asetukseen (EU) 2017/1939, sekä siihen liittyviin keskeisiin säädöksiin, kuten PIF-direktiiviin (EU) 2017/1371. Lisäksi selostan viraston organisaatiorakennetta, toimivallan laajuutta ja jäsenvaltioiden roolia sen toiminnassa.
Keskityn tässä opinnäytetyössä selostamaan pääosin Euroopan syyttäjänviraston operatiivisen toiminnan aloitusta ja viraston kehittymistä sen alkuaikoina. Euroopan syyttäjävirasto on operatiivisesti vasta muutaman vuoden ikäinen, mutta sen toiminnasta on kertynyt selkeää tietoa Euroopan unionin kipeästi tarpeesta Euroopan yhteiselle syyttäjätoiminnalle ja laajemmalle yhteistyölle jäsenmaiden kesken.
Tutkimusaineistona käytettiin säädöstekstejä, Euroopan unionin ja Euroopan syyttäjäviraston sekä niiden yhteistyökumppaneiden raportteja, tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita sekä asiantuntijalausuntoja. Euroopan syyttäjänvirastolla on ollut operatiivista toimintaa vasta muutaman vuoden ajan, joten kovin paljon en voinut tukeutua kirjallisuuteen, aineisto löytyi pääosin sähköisenä. Keskustelin aiheesta ja työstä myös Suomen EPPO-toimiston yhteyspisteen, National European Delegated Prosecutor´s Assistant (NEDPA) Hanne Rautiaisen kanssa.
Tavoitteena on tuottaa tiivis kuva EPPO:n roolista, toiminnasta ja merkityksestä EU:n rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Työ tarjoaa hyödyllistä tietoa niin oikeustradenomiopiskelijoille, viranomaisille kuin kaikille Euroopan syyttäjänviraston työstä kiinnostuneille.
Työssä perehdytään EPPO:n perustamisen oikeudelliseen perustaan, erityisesti asetukseen (EU) 2017/1939, sekä siihen liittyviin keskeisiin säädöksiin, kuten PIF-direktiiviin (EU) 2017/1371. Lisäksi selostan viraston organisaatiorakennetta, toimivallan laajuutta ja jäsenvaltioiden roolia sen toiminnassa.
Keskityn tässä opinnäytetyössä selostamaan pääosin Euroopan syyttäjänviraston operatiivisen toiminnan aloitusta ja viraston kehittymistä sen alkuaikoina. Euroopan syyttäjävirasto on operatiivisesti vasta muutaman vuoden ikäinen, mutta sen toiminnasta on kertynyt selkeää tietoa Euroopan unionin kipeästi tarpeesta Euroopan yhteiselle syyttäjätoiminnalle ja laajemmalle yhteistyölle jäsenmaiden kesken.
Tutkimusaineistona käytettiin säädöstekstejä, Euroopan unionin ja Euroopan syyttäjäviraston sekä niiden yhteistyökumppaneiden raportteja, tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita sekä asiantuntijalausuntoja. Euroopan syyttäjänvirastolla on ollut operatiivista toimintaa vasta muutaman vuoden ajan, joten kovin paljon en voinut tukeutua kirjallisuuteen, aineisto löytyi pääosin sähköisenä. Keskustelin aiheesta ja työstä myös Suomen EPPO-toimiston yhteyspisteen, National European Delegated Prosecutor´s Assistant (NEDPA) Hanne Rautiaisen kanssa.
Tavoitteena on tuottaa tiivis kuva EPPO:n roolista, toiminnasta ja merkityksestä EU:n rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Työ tarjoaa hyödyllistä tietoa niin oikeustradenomiopiskelijoille, viranomaisille kuin kaikille Euroopan syyttäjänviraston työstä kiinnostuneille.