Tekoälykyvykkyyksien rakentaminen IT-alan organisaatiossa : esimerkkinä Vincit

Abstract

Tekoälyn nopea kehittyminen vaatii organisaatioilta reagointia ja sopeutumista. Organisaatioiden on selvitettävä miten onnistua tekoälyn käyttöönotossa ja vastata muuttuneisiin osaamisvaatimuksiin. Tämän toteuttaminen vaatii organisaatioilta tekoälykyvykkyyksiä, jotka voi määritellä organisaation kyvyksi yhdistää teknologia, ihmiset ja prosessit tavalla, joka tuottaa arvoa.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on ymmärtää, miten organisaatiot voivat rakentaa ja kehittää kyvykkyyksiään vastaamaan tekoälyn vaatimuksia. Tämä sisältää ymmärryksen organisaation kyvykkyyksistä, kompetensseista ja resursseista yleisellä tasolla sekä toimeksiantajan organisaatiossa. Lisäksi se sisältää selvityksen siitä, mitkä ovat kriittiset kyvykkyydet tekoälyyn liittyvän toimintakyvyn parantamiseksi.

Työn tavoitteena on analysoida organisaation nykyisiä kyvykkyyksiä, tunnistaa keskeiset tämänhetkiset kyvykkyydet ja kehittämistä tai uudistamista vaativat kyvykkyydet. Lisäksi tavoitteena on luoda malli, toimintasuunnitelma tai konsepti, jonka avulla organisaatio voi systemaattisesti kehittää kyvykkyyksiään. Työn rajauksena keskitytään inhimillisiin ja aineettomiin kyvykkyyksiin, kuten osaamiseen, johtamiseen, kulttuuriin ja oppimiseen.

Eri teorioiden perusteella muodostetaan synteesi, jonka avulla luodaan jäsennelty polku tekoälykyvykkyyksien rakentamiseen organisaatiossa. Kehittämistyössä tätä mallia päästään testaamaan käytännössä. Työn toimeksiantajana on ohjelmistoyhtiö Vincit, jolloin ratkaisua kehitetään pohjautuen Vincitin tarpeisiin ja lähtökohtiin.

Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytetään Design Councilin kehittämää tuplatimanttimallia ja hyödynnetään monipuolisesti palvelumuotoilun menetelmiä. Ymmärrys nykytilasta muodostetaan useiden menetelmien avulla. Näitä ovat kyselyaineiston analyysi, työpajatyöskentely ja haastattelut. Vertailuanalyysin avulla tarkastellaan muiden organisaatioiden hyviä käytäntöjä, ja megatrendianalyysiä hyödynnetään arvioimaan alan tulevaisuuden kehityssuuntia ja niiden vaikutusta. Syntynyt ymmärrys kiteytetään SWOT-analyysin, suunnitteluajureiden, persoonien ja Miten voisimme? -lauseiden avulla. Nämä toimivat pohjana ideoinnille ja prototypoinnille. Prototyypin testaus suoritetaan asynkronisena työpajana sekä keskusteluina toimeksiantajan kanssa.

Kehittämistyön tuotoksena syntyy tekoälykyvykkyyksien rakentamisen tiekartta, joka kuvaa organisaation tekoälykyvykkyyksien rakentamisen polkua sekä tekoälyosaamisen kehittämisohjelma, joka sisältää yksityiskohtaiset toimenpiteet, jotka tukevat tekoälykyvykkyyksien rakentamista toimeksiantajayrityksessä. Kehittämistyössä tuotetut ratkaisut tarjoavat potentiaalia myös laajempaan hyödyntämiseen niin ICT-alalla kuin muilla aloilla. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön kontribuutiona voidaan pitää uutta, vaiheittain etenevää mallia, joka tarjoaa rakenteellisen lähestymistavan tekoälykyvykkyyksien systemaattiseen kehittämiseen organisaatiotasolla.