Ohjaamotalon tunnettuuden kasvattaminen : digitaalisen markkinoinnin ratkaisut
Nieminen, Minna; Pakarinen, Joni (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025062323417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025062323417
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi palvelukeskus Espoon Ohjaamotalo, joka tarjoaa nuorille ja nuorille aikuisille tukea jatkokouluttautumiseen sekä työllistymiseen. Opinnäytetyö toteutettiin hyödyntäen palvelumuotoilun Design Sprint -menetelmää. Design Sprint -viikon tavoitteena oli laatia ratkaisuehdotuksia, joiden avulla Espoon Ohjaamotalo voi kehittää viestintäänsä ja löytää keinoja tavoittaa jatkossa paremmin nuoria, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.
Tietoperustassa esitellään aluksi toimeksiantaja Espoon Ohjaamotalo, jonka jälkeen tarkastellaan nuorten syrjäytymistä Suomessa. Tämän jälkeen käsitellään kohderyhmälähtöistä markkinointia ja saavutettavuutta tarkemmin. Markkinointikanavina käsitellään Podcast, Instagram sekä vaikuttajamarkkinointi, sekä avataan, miten niitä hyödyntämällä voidaan tavoittaa kohderyhmää.
Toinen osa työstä koostui kyselytutkimuksesta, jota käytettiin tutkimusmenetelmänä. Kyselyn rakenne koostui kahdesta teemasta, jotka olivat elämäntilanteet sekä mediakäyttäytyminen. Teemakyselyllä pyrittiin selvittämään kohderyhmän mediankäyttöön liittyviä tottumuksia, sekä selvittämään miten hyvin nuoret tuntevat Espoon Ohjaamotalon ja heidän palvelunsa. Kyselyn tarkoituksena oli saada parempi ymmärrys siitä, miten Ohjaamotalon markkinointi ja viestintä saavuttavat nuoria.
Kyselyn tulosten perusteella nuoret käyttävät sosiaalisen median alustoja aktiivisesti tiedon etsintään ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Sosiaalisen median käyttöä vastaajat kuvailivat seuraavasti: osa nuorista vietti somessa alle tunnin päivässä, kun taas osa käytti siihen useita tunteja päivittäin. Kyselyn tulokset osoittavat myös, että nuorten suhtautuminen toisen asteen koulutuksen puuttumiseen jakautuu selkeästi kahteen ryhmään. Osa vastaajista koki tilanteen stressaavana, kun taas toisille se ei aiheuttanut merkittävää huolta. Vastausten perusteella nuorten sosiaalisen median käyttö ja suhtautuminen koulutukseen on vaihtelevaa, mikä korostaa tarvetta kohderyhmän tarkemmalle ymmärtämiselle.
Kehitysehdotusten tarkoituksena on tuoda Espoon Ohjaamotalolle tapoja, joilla he voivat kehittää markkinointiaan sekä viestintäänsä vastaamaan paremmin nuorten toiveita ja tarpeita. Kyselyn perusteella kohderyhmää kiinnostaa videot, kuvat sekä ääniformaatit. Ohjaamotalon tulisi jatkossa keskittyä hyödyntämään kaikkia näitä kanavia markkinoinnissaan.
Tietoperustassa esitellään aluksi toimeksiantaja Espoon Ohjaamotalo, jonka jälkeen tarkastellaan nuorten syrjäytymistä Suomessa. Tämän jälkeen käsitellään kohderyhmälähtöistä markkinointia ja saavutettavuutta tarkemmin. Markkinointikanavina käsitellään Podcast, Instagram sekä vaikuttajamarkkinointi, sekä avataan, miten niitä hyödyntämällä voidaan tavoittaa kohderyhmää.
Toinen osa työstä koostui kyselytutkimuksesta, jota käytettiin tutkimusmenetelmänä. Kyselyn rakenne koostui kahdesta teemasta, jotka olivat elämäntilanteet sekä mediakäyttäytyminen. Teemakyselyllä pyrittiin selvittämään kohderyhmän mediankäyttöön liittyviä tottumuksia, sekä selvittämään miten hyvin nuoret tuntevat Espoon Ohjaamotalon ja heidän palvelunsa. Kyselyn tarkoituksena oli saada parempi ymmärrys siitä, miten Ohjaamotalon markkinointi ja viestintä saavuttavat nuoria.
Kyselyn tulosten perusteella nuoret käyttävät sosiaalisen median alustoja aktiivisesti tiedon etsintään ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Sosiaalisen median käyttöä vastaajat kuvailivat seuraavasti: osa nuorista vietti somessa alle tunnin päivässä, kun taas osa käytti siihen useita tunteja päivittäin. Kyselyn tulokset osoittavat myös, että nuorten suhtautuminen toisen asteen koulutuksen puuttumiseen jakautuu selkeästi kahteen ryhmään. Osa vastaajista koki tilanteen stressaavana, kun taas toisille se ei aiheuttanut merkittävää huolta. Vastausten perusteella nuorten sosiaalisen median käyttö ja suhtautuminen koulutukseen on vaihtelevaa, mikä korostaa tarvetta kohderyhmän tarkemmalle ymmärtämiselle.
Kehitysehdotusten tarkoituksena on tuoda Espoon Ohjaamotalolle tapoja, joilla he voivat kehittää markkinointiaan sekä viestintäänsä vastaamaan paremmin nuorten toiveita ja tarpeita. Kyselyn perusteella kohderyhmää kiinnostaa videot, kuvat sekä ääniformaatit. Ohjaamotalon tulisi jatkossa keskittyä hyödyntämään kaikkia näitä kanavia markkinoinnissaan.