Työn psykososiaalisen kuormituksen hallinta työsuojelun näkökulmasta : reagoinnista ennakointiin
Kaihari- Virtanen, Milena (2025)
Kaihari- Virtanen, Milena
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025062423448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025062423448
Tiivistelmä
Tämän kehittämistutkimuksena toteutetun opinnäytetyön tavoitteena oli löytää ennaltaehkäiseviä keinoja työstä johtuvan psykososiaalisen kuormituksen hallintaan ja tarkoituksena oli koota yhteen matalan kynnyksen työsuojelun ennaltaehkäiseviä keinoja psykososiaalisen kuormituksen hallintaan unohtamatta voimavaratekijöiden merkitystä. Taustalla oli tarve vahvistaa ennakoivaa työsuojelutoimintaa työpaikoilla sekä tehdä näkyväksi työsuojelun merkitystä psykososiaalisten työolojen ja kuormitustekijöiden hallinnassa. Suomessa ja EU-tasolla noin puolet työntekijöistä kokee työperäistä stressiä. Kehittämistutkimus kohdennettiin kuntaorganisaatioon X, jossa työskentelee noin 1000 työntekijää.
Tämän laadullisen kehittämistutkimuksen kautta haluttiin ymmärtää asioiden ja ilmiöiden välisiä suhteita yhteiskehittämisen keinoin. Teoriataustaa reflektoitiin organisaation dokumentteihin, haastatteluihin ja työpajasta saatuun tietoon. Organisaation eri toimijoiden näkökulmia ja toimintaympäristöjä pyrittiin huomioimaan. Aineistoa analysoitiin deduktiivisesti valitun viitekehyksen kautta.
Tulokset osoittivat psykososiaalisten kuormitustekijöiden olevan samansuuntaisia kuin valtakunnallisella tasolla, joita kunta-alalla ovat mm. kiire, aikapaine ja riittämätön henkilöstömitoitus. Psykososiaalinen kuormitus voi pitkään jatkuessaan psyykkisiä ja somaattisia sairauksia.
Keskeisimmät työsuojelun keinot liittyvät työturvallisuusjohtamiseen, työn vaarojen arviointiin, seurantaan sekä yhteistoimintaan. Ylimmän johdon vastuu ja sitoutuminen ovat yhteydessä vaikuttavaan työsuojelutoimintaan. Tämän kehittämistutkimuksen kehittämiskohteeksi muotoutui työsuojelun kokonaisvaltainen strateginen johtaminen. Kohdeorganisaation olemassa olevia hyviä toimintatapoja hyödyntämällä voidaan vahvistaa työsuojelun ennakoivia keinoja yhdessä ylimmän johdon, henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Parhaimmillaan se edistää työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Jatkokehittämisaiheina voisi olla mm. saman teeman tutkiminen pienemmällä kohderyhmällä, kuntasektorin työhyvinvoinnin ja työsuojelun johtamisen mallintaminen hyödyntäen monikansallisten yritysten toimivia käytäntöjä tai työturvallisuuden merkitys hyvinvointiin ja tuottavuuteen, yksinkertainen laskukaava ja hyötyjen esiin nostaminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta.
Tämän laadullisen kehittämistutkimuksen kautta haluttiin ymmärtää asioiden ja ilmiöiden välisiä suhteita yhteiskehittämisen keinoin. Teoriataustaa reflektoitiin organisaation dokumentteihin, haastatteluihin ja työpajasta saatuun tietoon. Organisaation eri toimijoiden näkökulmia ja toimintaympäristöjä pyrittiin huomioimaan. Aineistoa analysoitiin deduktiivisesti valitun viitekehyksen kautta.
Tulokset osoittivat psykososiaalisten kuormitustekijöiden olevan samansuuntaisia kuin valtakunnallisella tasolla, joita kunta-alalla ovat mm. kiire, aikapaine ja riittämätön henkilöstömitoitus. Psykososiaalinen kuormitus voi pitkään jatkuessaan psyykkisiä ja somaattisia sairauksia.
Keskeisimmät työsuojelun keinot liittyvät työturvallisuusjohtamiseen, työn vaarojen arviointiin, seurantaan sekä yhteistoimintaan. Ylimmän johdon vastuu ja sitoutuminen ovat yhteydessä vaikuttavaan työsuojelutoimintaan. Tämän kehittämistutkimuksen kehittämiskohteeksi muotoutui työsuojelun kokonaisvaltainen strateginen johtaminen. Kohdeorganisaation olemassa olevia hyviä toimintatapoja hyödyntämällä voidaan vahvistaa työsuojelun ennakoivia keinoja yhdessä ylimmän johdon, henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Parhaimmillaan se edistää työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Jatkokehittämisaiheina voisi olla mm. saman teeman tutkiminen pienemmällä kohderyhmällä, kuntasektorin työhyvinvoinnin ja työsuojelun johtamisen mallintaminen hyödyntäen monikansallisten yritysten toimivia käytäntöjä tai työturvallisuuden merkitys hyvinvointiin ja tuottavuuteen, yksinkertainen laskukaava ja hyötyjen esiin nostaminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta.