Sosiaalisen median markkinointistrategian rakentaminen - Case: CC Rider ’25-tapahtuma
Saha, Rosmita (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025062623510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025062623510
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa sosiaalisen median markkinointia CC Rider '25-musiikkiesitykselle, jotta esityksen lipunmyyntiä saadaan edistettyä. Projektin toimeksiantajana toimi CC Rider '25-tuotanto, joka järjesti Elviksen Las Vegas -tyylisen musiikkiesityksen Suomessa. Työssä analysoidaan markkinointistrategian keinoja, ja onko ne auttanut kulttuuritapahtuman näkyvyyteen ja lipunmyyntiin. Sosiaalisen median pääkanaviksi valittiin Facebook ”CC Rider ’25” ja Instagram ”@cc_rider_25”, joihin luotiin markkinointistrategia kohderyhmän tavoittamiseksi ja lipunmyynnin edistämiseksi. Tämä opinnäytetyö toimii siis yrityksille ja tuotannoille oppaana markkinointistrategian rakentamiseen.
Opinnäytetyön tietoperusta liittyy markkinoinnin ja digitaalisen markkinoinnin perusteisiin ja strategian luomiseen. Sitä sovelletaan CC Rider ’25- tuotannon markkinointistrategian tekemiseen, johon perehdytään opinnäytetyön lopussa. Työssä käytettiin kahta tutkimusmenetelmää tukena: benchmarking ja kyselytutkimusta. Benchmarkingin avulla tutkittiin vastaavien musiikkiesitysten sosiaalisen median markkinointia ja verrattiin niiden käytäntöjä CC Rider '25:n markkinointiin. Kyselytutkimuksella puolestaan selvitettiin esityksessä käyneiden asiakkaiden kokemuksia ja tiedonsaannin lähteitä. Kyselyt toteutettiin esityspaikoilla QR-koodin avulla, jotta vastauksia saatiin kerättyä suoraan yleisöltä.
Sosiaalisen median markkinointistrategia rakentuu eri osa-alueista, kuten sisältösuunnittelusta, kohderyhmän analysoinnista ja julkaisuaikataulun optimoinnista. CC Rider ’25-tuotannon sosiaalisen median markkinointia ajoitettiin myös keskeisiin ajankohtiin, kuten isänpäivään ja jouluun, jolloin lipunmyynnin tehostamiseen käytettiin lahjaideakampanjoita. Lisäksi strategiaan sisältyi vuorovaikutteisia elementtejä, kuten arvontoja ja yleisön osallistamista. Markkinointikampanjan tuloksia analysoitiin sosiaalisen median analytiikkatyökaluilla, jotka tarjosivat tietoa sisällön tavoittavuudesta ja sitouttavuudesta.
Tulokset osoittivat, että sosiaalisen median markkinoinnilla saatiin näkyvyyttä ja vuorovaikutusta lisättyä, erityisesti Facebookissa. Kuitenkin haasteeksi muodostui se, että vaikka esitys sai paljon huomiota, kaikki potentiaaliset asiakkaat eivät aktivoituneet ostamaan lippuja. Lipunmyynti ylsi juuri tavoitteeseen 75 %:iin, joka osoittaa, että sosiaalisen median markkinointi oli muun markkinoinnin kanssa riittävän toimiva. Se, että toimiko sosiaalinen media yksinään lipunmyynnin kasvattamiseen ei pystytä yleistämään. Esityksen saama palaute oli positiivista, ja sosiaalisen median sisällöt saivat kiitosta seuraajilta ja tuotantotiimiltä. Tulevaisuudessa markkinointia voisi kehittää esimerkiksi kohdennetummalla maksetulla mainonnalla ja entistä aikaisemmin aloitetulla kampanjoinnilla, jotta myyntiprosentti saataisiin vielä korkeammaksi.
Opinnäytetyön tietoperusta liittyy markkinoinnin ja digitaalisen markkinoinnin perusteisiin ja strategian luomiseen. Sitä sovelletaan CC Rider ’25- tuotannon markkinointistrategian tekemiseen, johon perehdytään opinnäytetyön lopussa. Työssä käytettiin kahta tutkimusmenetelmää tukena: benchmarking ja kyselytutkimusta. Benchmarkingin avulla tutkittiin vastaavien musiikkiesitysten sosiaalisen median markkinointia ja verrattiin niiden käytäntöjä CC Rider '25:n markkinointiin. Kyselytutkimuksella puolestaan selvitettiin esityksessä käyneiden asiakkaiden kokemuksia ja tiedonsaannin lähteitä. Kyselyt toteutettiin esityspaikoilla QR-koodin avulla, jotta vastauksia saatiin kerättyä suoraan yleisöltä.
Sosiaalisen median markkinointistrategia rakentuu eri osa-alueista, kuten sisältösuunnittelusta, kohderyhmän analysoinnista ja julkaisuaikataulun optimoinnista. CC Rider ’25-tuotannon sosiaalisen median markkinointia ajoitettiin myös keskeisiin ajankohtiin, kuten isänpäivään ja jouluun, jolloin lipunmyynnin tehostamiseen käytettiin lahjaideakampanjoita. Lisäksi strategiaan sisältyi vuorovaikutteisia elementtejä, kuten arvontoja ja yleisön osallistamista. Markkinointikampanjan tuloksia analysoitiin sosiaalisen median analytiikkatyökaluilla, jotka tarjosivat tietoa sisällön tavoittavuudesta ja sitouttavuudesta.
Tulokset osoittivat, että sosiaalisen median markkinoinnilla saatiin näkyvyyttä ja vuorovaikutusta lisättyä, erityisesti Facebookissa. Kuitenkin haasteeksi muodostui se, että vaikka esitys sai paljon huomiota, kaikki potentiaaliset asiakkaat eivät aktivoituneet ostamaan lippuja. Lipunmyynti ylsi juuri tavoitteeseen 75 %:iin, joka osoittaa, että sosiaalisen median markkinointi oli muun markkinoinnin kanssa riittävän toimiva. Se, että toimiko sosiaalinen media yksinään lipunmyynnin kasvattamiseen ei pystytä yleistämään. Esityksen saama palaute oli positiivista, ja sosiaalisen median sisällöt saivat kiitosta seuraajilta ja tuotantotiimiltä. Tulevaisuudessa markkinointia voisi kehittää esimerkiksi kohdennetummalla maksetulla mainonnalla ja entistä aikaisemmin aloitetulla kampanjoinnilla, jotta myyntiprosentti saataisiin vielä korkeammaksi.