Aistiesteetön tilasuunnitelma muistisairaiden hoivakotiin kognitiivisten toimintojen tueksi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella aistiesteetön hoivakotitila muistisairaille henkilöille, siten että tilaratkaisut tukevat kognitiivista toimintakykyä, turvallisuutta ja arjen hahmottamista. Muistisairaudet heikentävät tilan jäsentämistä, muistia ja suunnistamista, joten sisustusarkkitehtuurin keinoin voidaan merkittävästi vaikuttaa asukkaan toimintakyvyn säilymiseen ja elämänlaatuun. Työ vastaa ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen kehittää hoivaympäristöjä väestön ikääntyessä.

Suunnitteluprosessi toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa yhdistettiin kirjallisuuskatsaus, vertaisarvioitujen lähteiden ja asiantuntijasisältöjen analyysi sekä esimerkkikohteiden tarkastelu. Työn viitekehys perustuu aistiesteettömyyteen, esteettömyyden laajennettuun muotoon, joka huomioi aistikuormituksen, hahmotettavuuden ja rauhoittavan ympäristön merkityksen muistisairaalle. Menetelminä käytettiin tilasuunnittelua, visuaalista analyysiä ja toimintaympäristön konseptointia.

Työn tuloksena syntyi tilasuunnitelma hoivakodin yhteisille oleskelu- ja käytäväalueille, jossa korostuvat selkeät reitit, kontrastit, rauhalliset pintamateriaalit ja hyvä valaistus. Tilat tukevat muistia visuaalisin vihjein, kuten ovien värikoodauksella ja tutuilla muodoilla. Suunnittelussa painotettiin kodinomaisuutta ja yksinkertaisuutta, jotta ympäristö tuntuisi turvalliselta ja helposti ymmärrettävältä.

Päätelmänä voidaan todeta, että sisustusarkkitehtuurin keinoin on mahdollista edistää muistisairaan henkilön itsenäisyyttä, vähentää stressiä ja ylläpitää toimintakykyä. Aistiesteettömyys on olennainen osa muistisairaille suunnattua hoivaympäristöä, ja sen huomioiminen tulisi sisällyttää laajemmin suunnittelukäytäntöihin ja hoivakotien rakentamiseen.