Lähialueet tutuksi – hankkeen kehittäminen asiakaslähtöisesti
Umor, Mariam (2025)
Umor, Mariam
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025063023568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025063023568
Tiivistelmä
Lähialueet tutuksi – hanke tarjoaa matalan kynnyksen arjen kotoutumisen tukea, jossa vapaaehtoiset henkilöt tai perheet yhdistetään maahanmuuttaneen perheen kanssa. Toiminnan ideana on, että yhdessä perheet tutustuvat lähialueen palveluihin, suomalaiseen kulttuuriin ja samalla vahvistavat suomen kielen taitoaan. Tarve opinnäytetyölle tuli hankkeelta.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa hankkeen osallistujien mahdollisista haasteista toiminnassa. Toisena tavoitteena on hyödyntää tuotettua tietoa, niin että toiminta tukee paremmin maahan muuttaneiden perheiden arjen kotoutumista. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja kuvata hankkeeseen osallistuvien kahden ryhmän haasteita hankkeen toimintaan osallistumisesta. Nämä kaksi ryhmää ovat hankkeen maahanmuuttaneet perheet, hankkeeseen osallistuvat vapaaehtoiset. Tutkimuksen tarkoituksena on myös luoda konkreettisia kehittämisehdotuksia hankkeen laadun ja asiakaskokemuksen parantamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä olivat haastattelu ja työpaja. Haastatteluihin osallistuneet (N=5) tuottivat haasteet, joihin työntekijät (N=3) tuottivat kehittämisehdotuksia. Haastatteluiden aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Haastatteluista erottui seitsemän haastetta: Heikko kielitaito, koulutus, arjen ja ajankäytön vaikutus, lasten yksilölliset tarpeet, materiaalien käyttö, aikuisten kaverisuhteiden muodostuminen ja osallistujien toiveiden sekä tarpeiden tiedostaminen. Työntekijät tuottivat kehittämisehdotuksia näistä kolmeen ensimmäiseen mainittuun haasteeseen. Ehdotukset olivat toiminnan tavoitteiden selkeyttäminen, kirjallinen suunnitelma toiminnan etenemisestä osallistujille, oheistoiminta suunnitellusti osaksi lähialuekaveritoimintaa, oppaan konkretisointi, painopiste koulutuksessa enemmän tavoitteen mukaiseksi, vapaaehtoisen oman arjen tekemisten sovittaminen toimintaan, vapaaehtoisten kiittämisen lisääminen, ääni- tai videomateriaalia perheiden omalla äidinkielellä, tulkkipalveluiden käyttö vapaaehtoisille ja osallistujien valmistaminen paremmin kohtaamisiin.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa hankkeen osallistujien mahdollisista haasteista toiminnassa. Toisena tavoitteena on hyödyntää tuotettua tietoa, niin että toiminta tukee paremmin maahan muuttaneiden perheiden arjen kotoutumista. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja kuvata hankkeeseen osallistuvien kahden ryhmän haasteita hankkeen toimintaan osallistumisesta. Nämä kaksi ryhmää ovat hankkeen maahanmuuttaneet perheet, hankkeeseen osallistuvat vapaaehtoiset. Tutkimuksen tarkoituksena on myös luoda konkreettisia kehittämisehdotuksia hankkeen laadun ja asiakaskokemuksen parantamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä olivat haastattelu ja työpaja. Haastatteluihin osallistuneet (N=5) tuottivat haasteet, joihin työntekijät (N=3) tuottivat kehittämisehdotuksia. Haastatteluiden aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Haastatteluista erottui seitsemän haastetta: Heikko kielitaito, koulutus, arjen ja ajankäytön vaikutus, lasten yksilölliset tarpeet, materiaalien käyttö, aikuisten kaverisuhteiden muodostuminen ja osallistujien toiveiden sekä tarpeiden tiedostaminen. Työntekijät tuottivat kehittämisehdotuksia näistä kolmeen ensimmäiseen mainittuun haasteeseen. Ehdotukset olivat toiminnan tavoitteiden selkeyttäminen, kirjallinen suunnitelma toiminnan etenemisestä osallistujille, oheistoiminta suunnitellusti osaksi lähialuekaveritoimintaa, oppaan konkretisointi, painopiste koulutuksessa enemmän tavoitteen mukaiseksi, vapaaehtoisen oman arjen tekemisten sovittaminen toimintaan, vapaaehtoisten kiittämisen lisääminen, ääni- tai videomateriaalia perheiden omalla äidinkielellä, tulkkipalveluiden käyttö vapaaehtoisille ja osallistujien valmistaminen paremmin kohtaamisiin.