Kansanparannus ja täydentävät hoitomuodot Kokkolan ja Kaustisen seutukunnassa : alan taitajien osaaminen ja työ osana asiakkaan terveyttä
Ahopelto, Sanna; Lahtinen, Elina; Palm, Maria; Tikkala, Jonna (2007)
Ahopelto, Sanna
Lahtinen, Elina
Palm, Maria
Tikkala, Jonna
2007
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025080423796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025080423796
Tiivistelmä
Terveyden tavoittelusta on tullut aikamme näkyvämpiä sosiaalisia liikkeitä ja virallisen lääketieteen rinnalla yhä useampi suomalainen turvautuu nykyään vaihtoehtoisiin ja täydentäviin hoitomuotoihin sekä kansanparannukseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille kansanparantajien ja täydentävien hoito-muotojen taitajien osaaminen terveyspalveluiden tuottajina ja kehittäjinä Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa. Tavoitteena oli saada aikaan perusrekisteri kansanparannuk-sen ja täydentävien hoitomuotojen osaajista sekä lisätä asiakkaiden, kuntien ja tervey-denhuollon henkilöstön tietoutta täydentävistä palveluista. Kartoitimme työssämme alan koulutustaustoja, selvitimme millaisia hoitomenetelmiä alan harjoittajat käyttävät sekä millaisiin vaivoihin asiakkaat ovat hakeneet apua. Lisäksi halusimme selvittää alan ke-hittämistarpeita. Opinnäytetyö liittyy Kansanlääkintä-hankkeeseen, mikä on osa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Mikroyritykset-hanketta.
Keräsimme kohderyhmään kuuluvista taitajista perusrekisterin, johon kuului 122 osaa-jaa. Opinnäytetyöhömme lupautui mukaan 108 henkilöä. Tiedot keräsimme postitse lä-hetetyillä kyselykaavakkeilla. Vastauskaavakkeita saimme takaisin 65 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 60,2 %. Kyselyyn vastanneista 38 % oli miehiä ja 62 % naisia.
Opinnäytetyömme mukaan kansanparannuksen ja täydentävien hoitomuotojen koulutus on erittäin kirjavaa. Tästä huolimatta suurin osa vastaajistamme oli sitä mieltä, että hei-dän saamansa koulutus vastaa heidän ammattiaan. Tutkimuksessamme selvisi, että kansanparantajat ja täydentävien hoitomuotojen taitajat ovat monen hoitomuodon osaa-jia. Suurin osa heistä käytti yhtenä hoitomenetelmänään hierontaa. Toiseksi käytetyin hoitomenetelmä oli jäsenkorjaus. Viiden käytetyimmän joukossa olivat myös vyöhykete-rapia, akupunktio ja hermoratahieronta. Tutkimustulosten mukaan niska-, hartia- ja kä-denseudun vaivat sekä selkäsäryt ovat yleisimpiä kansanparantajien ja täydentävien hoitomuotojen osaajien hoitamia ongelmia. Hoidoissa käydään myös terveyden edistä-misen vuoksi. Tutkimuksemme mukaan suurin osa alan harjoittajien saamasta palaut-teesta on positiivista. Alan kehittämistarpeista yhteistyön kehittäminen julkisen tervey-denhuollon kanssa muodostui suurimmaksi haasteeksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille kansanparantajien ja täydentävien hoito-muotojen taitajien osaaminen terveyspalveluiden tuottajina ja kehittäjinä Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa. Tavoitteena oli saada aikaan perusrekisteri kansanparannuk-sen ja täydentävien hoitomuotojen osaajista sekä lisätä asiakkaiden, kuntien ja tervey-denhuollon henkilöstön tietoutta täydentävistä palveluista. Kartoitimme työssämme alan koulutustaustoja, selvitimme millaisia hoitomenetelmiä alan harjoittajat käyttävät sekä millaisiin vaivoihin asiakkaat ovat hakeneet apua. Lisäksi halusimme selvittää alan ke-hittämistarpeita. Opinnäytetyö liittyy Kansanlääkintä-hankkeeseen, mikä on osa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Mikroyritykset-hanketta.
Keräsimme kohderyhmään kuuluvista taitajista perusrekisterin, johon kuului 122 osaa-jaa. Opinnäytetyöhömme lupautui mukaan 108 henkilöä. Tiedot keräsimme postitse lä-hetetyillä kyselykaavakkeilla. Vastauskaavakkeita saimme takaisin 65 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 60,2 %. Kyselyyn vastanneista 38 % oli miehiä ja 62 % naisia.
Opinnäytetyömme mukaan kansanparannuksen ja täydentävien hoitomuotojen koulutus on erittäin kirjavaa. Tästä huolimatta suurin osa vastaajistamme oli sitä mieltä, että hei-dän saamansa koulutus vastaa heidän ammattiaan. Tutkimuksessamme selvisi, että kansanparantajat ja täydentävien hoitomuotojen taitajat ovat monen hoitomuodon osaa-jia. Suurin osa heistä käytti yhtenä hoitomenetelmänään hierontaa. Toiseksi käytetyin hoitomenetelmä oli jäsenkorjaus. Viiden käytetyimmän joukossa olivat myös vyöhykete-rapia, akupunktio ja hermoratahieronta. Tutkimustulosten mukaan niska-, hartia- ja kä-denseudun vaivat sekä selkäsäryt ovat yleisimpiä kansanparantajien ja täydentävien hoitomuotojen osaajien hoitamia ongelmia. Hoidoissa käydään myös terveyden edistä-misen vuoksi. Tutkimuksemme mukaan suurin osa alan harjoittajien saamasta palaut-teesta on positiivista. Alan kehittämistarpeista yhteistyön kehittäminen julkisen tervey-denhuollon kanssa muodostui suurimmaksi haasteeksi.