Julkishallintoa ohjaavan jatkuvuussuunnittelun periaatteiden soveltaminen osaksi Yritys X:n toimintaa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää IT-palvelutuottajan Yritys X:n jatkuvuus- ja toipumissuunnittelua soveltamalla julkishallinnon ohjeistuksia yksityisen sektorin kontekstiin. Työn tarkoituksena oli yhdenmukaistaa yrityksen nykyisiä suunnittelukäytäntöjä ja vastata paremmin julkisen sektorin asiakkaiden odotuksiin palveluiden häiriöttömästä toiminnasta. Hyvin toteutettu jatkuvuussuunnittelu minimoi häiriöiden vaikutuksia, mahdollistaa nopeamman palautumisen ja tukee organisaation toimintakykyä.

Tietoperusta koostui liiketoiminnan jatkuvuuden keskeisistä käsitteistä, julkishallintoa velvoittavasta lainsäädännöstä, ohjeistuksista, kansallisista arviointikriteeristöistä sekä kansainvälisistä standardeista. Menetelminä käytettiin laadullista dokumenttianalyysiä ja sen pohjalta tehtiin gap-analyysi. Dokumenttianalyysissä tunnistettiin 36 vaatimusta, jotka muodostivat tavoitetilan ja joista muotoutui arviointityökalu. Gap-analyysin avulla arvioitiin, miten hyvin Yritys X:n dokumentoidut käytännöt vastasivat näitä vaatimuksia.

Tulosten perusteella havaittiin, että vaikka suurin osa vaatimuksista toteutui osittain tai kokonaan, puutteet liittyivät jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmien dokumentaation rakenteelliseen epäyhtenäisyyteen, vastuunjaon epäselvyyksiin, testauksen ja auditoinnin sekä suunnitelmien ylläpidon ja seurannan järjestelmällisyyden puutteeseen. Kehittämistyössä laadittiin jokaiselle havainnolle konkreettinen kehitysehdotus, joiden avulla Yritys X:n jatkuvuuden hallintaa voidaan järjestelmällisesti parantaa.

Kehittämistyön konkreettisina tuotoksina syntyivät arviointityökalu jatkuvuussuunnittelun tilan arvioimiseen sekä yhtenäiset suunnitelmapohjat jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmien laadinnan tueksi. Yritys X sai käyttöönsä selkeät välineet suunnitelmien laadun, rakenteen ja sisällön yhdenmukaistamiseen, parantaakseen dokumentoinnin läpinäkyvyyttä ja helpottaakseen suunnitelmien laatimista ja ylläpitoa eri toiminta-aluilla, erityisesti niillä, joissa puutteita havaittiin. Arviointityökalua voidaan hyödyntää myös jatkossa kehitystoimenpiteiden kohdentamiseen ja seurannan tueksi.