Improvisaation pedagogisia mahdollisuuksia pianonsoiton opetuksessa

Abstract

Opinnäytetyöni käsittelee improvisoinnin käyttötapoja ja mahdollisuuksia pianonsoiton opetuksessa taidemusiikissa perustasolla. Työhöni kuuluu teoreettinen osa ja tutkimusosa. Teoreettinen osa käsittelee improvisoinnin määritelmää, historiaa sekä improvisaation käyttöä pianonsoiton pedagogisena menetelmänä. Improvisointia voi käyttää monipuolisesti muun soittamisen rinnalla.

Ohjatuilla improvisointitehtävillä on mahdollista pyrkiä oppimistavoitteisiin, jotka voivat koskea tekniikkaa, teoriaa, tulkintaa tai luovuutta. Olen koonnut tutkimustuloksia ja artikkeleita improvisoinnin vaikutuksista soittajiin. Tutkimusten ja artikkeleiden mukaan oman musiikillisen keksimisen vaikutuksina on koettu tai todettu kuuntelukyvyn paraneminen, luovuuden ja persoonallisen tulkinnan ja itseilmaisun kehittyminen, korvan kehittyminen, muototajun paraneminen, kyky kiinnittää huomio useaan tekijään samanaikaisesti, säveltäjän roolin omaksuminen, lihasjännityksistä vapautuminen sekä motivaation kasvu.

Tutkimusosassa teetin viisi erilaista improvisointitehtävää neljälle (N=4) perustasoiselle pianonsoittajalle. Tutkimukseen liittyi motivaatiota ja musiikkisuhdetta mittaava kyselylomake sekä tutkimuksen aluksi ja lopuksi tehty kuuntelukykyä mittaava testi. Tutkimuksen mukaan improvisointitehtävät vaikuttivat tutkittavilla lievästi motivaatiota lisäävästi ja musiikkisuhdetta lujittavasti. Kuuntelukykyä mittaavan testin mukaan tutkittavien kyky tunnistaa ja nimetä sointuja sekä kyky nimetä melodian ääniä kehittyi tutkimusaikana keskimäärin 18%.

Opinnäytetyöni on auttanut minua ja auttaa toivottavasti myös muita aloittelevia tai improvisaatiosta vähän tietäviä pianonsoitonopettajia tuomaan improvisaatiota oppitunneille monipuoliseksi pianonsoitonopetuksen elementiksi.

My degree work deals with ways and possibilities of improvisation in the teaching of piano playing of art music at the basic level. The degree work comprises of a theoretical and a research part. The theoretical part deals with the definition and history of improvisation and the ways of using improvisation as a pedagogical method.

It is possible to use improvisation in many ways in connection with other piano teaching. With instructional tasks of improvisation it is possible to aim at goals of learning, which can concern technique, theory, interpretation or creativity. I have collected results of studies and articles about the effects of improvisation on the player. According to them people have noticed or experienced that their own musical realization has been affected or has improved their capability of hearing and has developed their creativity, personal interpretation and self-expression. There is also development in understanding the form, ability in directing attention to many forms of music at the same time, and in adopting the role of a composer, muscular strain to be released and increased motivation were found as some effects of improvising.

In the research part I gave five different improvisation tasks to four (N=4) piano players in the basic level. They also took a test, which measured their relationship to music and their motivation. At the beginning and at the end of the research they also took a test of their capability of hearing. According to the test the players' relationship to music and motivation was somewhat strengthened. The players' capability of hearing improved 18% on average during the research.

My degree work has helped me take improvisations as part of piano teaching. I hope this research could also help other piano teachers when they only have little knowledge of using improvisation in the music education.