Lampaanturkiksen kasvivärjäys : edellytykset ja ekologisuus teollisessa tuotannossa

Abstract

Opinnäytetyössä tavoitteena oli tutkimus, jossa selvitettiin mahdollisuudet lampaanturkiksen kasvivärjäykseen teollisen mittakaavan tuotannossa Suomessa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös kasvivärjäyksen mahdollista ekologisuutta verrattuna synteettisiin väriaineisiin. Opinnäytetyössä etsittiin vastausta siihen, löytyykö Suomesta tuotannollisesti mahdollisuuksia lampaanturkiksen kasvivärjäämiseen.

Opinnäytetyön teoriaosuus koottiin kirjallisuudesta, raporteista, lehtiartikkeleista sekä internet-lähteistä. Lähteiden aihepiirit käsittelivät lampaita, lampaanturkista, kasvivärjäystä sekä ekologisuutta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta tekemällä kuusi asiantuntijahaastattelua. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina ja haastattelukysymykset laadittiin yksilöllisesti vastaamaan kunkin henkilön ominta asiantuntemusta. Saadut haastattelut asetettiin opinnäytetyössä teorian antamaan viitekehykseen.

Tutkimusmateriaali näytti, että teollisessa mittakaavassa toteutettu lampaanturkiksen kasvivärjäys ei olisi synteettisillä väriaineilla värjäämistä ekologisempi ratkaisu. Syyt löytyvät kasvivärjäämiseen tarvittavista suurista kasvimääristä, värjäysprosessin vaatimista kemikaaleista ja värin kestosta lopputuotteessa. Kasvivärjätyn lampaanturkiksen tuotanto osoittautuisi myös varsin haastavaksi, pääasiassa vähäisen materiaalin eli lampaanturkiksen saatavuuden vuoksi. Jonkin verran ongelmia syntyisi myös turkismuokkaamoiden tarvitsemasta lisäkapasiteetista kasvivärjätyn lampaanturkiksen tuotannossa.

Opinnäytetyön perusteella kaikista ekologisin ja taloudellisesti kannattavin vaihtoehto olisi luonnonvärisen lampaanturkiksen käyttö. Kasviväreillä värjätessä kotivärjäys olisi ekologisempi ja myös taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin teollisesti suoritettava kasvivärjäys. Asiantuntijahaastatteluiden perusteella kasvivärjäys lampaanturkiksessa ei välttämättä ole kovin kiinnostava asia suomalaisen kuluttajan silmissä.

The intention of the thesis is a research where the possibilities of vegetable dyeing of sheep fur in industrial production scale in Finland are sorted out. In this thesis also the possibility of ecology in vegetable dyeing versus synthetic colours will be examined. The thesis will search for the answer if there is a possibility of productive vegetable dyeing of sheep fur in Finland.

The theory part of the thesis is collected from literature, reports, articles and internet-sources. The subjects of the sources deal with sheep, sheep fur, vegetable dyeing and ecology. The research method was qualitative research accomplished by interviewing six specialists. The interviews were carried out via the telephone and the questions were compiled individually to correspond to every interviewee´s own expert knowledge. The interviews were set in the frame of the theory.

The research material showed that the vegetable dyeing of sheep fur realised in industrial production scale was not a more ecological solution than synthetic dyeing. There are a couple of reasons for that. First of all, when dyeing with vegetable colours, there is a huge demand of plants. The second reason is the chemicals needed in the dyeing process. The third reason is the strength of vegetable colours in a product. Also, the production of sheep fur dyed with vegetables would turn out to be extremely challenging, mainly because of the limited availability of sheep fur in Finland. There could also be some minor problems with the extra capacity needed in fur tanneries.

On the basis of the thesis it seems that the most ecological and economically profitable alternative is the natural-coloured sheep fur. When dyeing with vegetable colours it is more ecological and economically profitable to do it at home than in a fur tannery. On the grounds of specialist interviews it can be said that vegetable dyeing in sheep fur is not necessarily so interesting a thing for consumers.