Virtual connections in FUAS : creating the concept for a module including a work-related project

Abstract

The aim of thesis study was to plan a concept for a FUAS (Federation of Universities of Applied Sciences) study module utilizing virtual learning and to enable work-life partners´ inclusion into project of the module by using virtual connections.

The pedagogical approach of the module was planned on the basis of several pedagogical and e-learning theories. Virtuality enables collaborative working, which is an essential factor in innovations and in reflection and self-growth processes. Virtuality in project working does not mean working according to your own timetables, but asynchrounous stages enable certain margins. Virtuality can be promoted in terms of decreasing the Carbon Footprint and diminishing physical learning environments, which is a challenge also in the new LUAS (Lahti University of Applied Sciences) campuses. When they can be reduced, impact on climate change and sustainability can also be achieved. The Delphi Technique was used to study the future visions of FUAS in terms of virtual techniques and systems used in FUAS. The Delphi technique included an interview and it was implemented by using virtual techniques.

It is important to know what FUAS systems promote common working methods, provide user support and can be used by a third party in terms of work-related projects. The quality of a co-operation is also built upon these factors. Additionally, a draft guide leaflet was made for virtual co-operation with a work-life representative

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnittella FUAS (Federation of Universities of Applied Sciences) moduuli siten, että opetuksessa ja oppimisessa voidaan hyödyntää virtuaalisuutta. Tavoitteena oli myös tehdä toteutus, jossa työelämän edustajat voivat olla mukana virtuaalisesti moduulissa toteuttettavan projektin osalta.

Pedagoginen suunnittelu perustui teoriohoin, joilla on merkitystä projektiluonteisen oppimisen ja virtuaalisuuden näkökulmista. Virtuaaliset oppimismenetelmät mahdollistavat yhteistoiminnallisen oppimisen, joka on merkittävä tekijä uuden tiedon ja innovaatioiden luomisessa. Itsekasvun prosessiin johtava yhteistoiminallinen työskentely on merkityksellinen lisäksi itsearvioinnissa ja reflektoinissa. Virtuaalisuus ja etäopiskelu eivät kuitenkaan tarkoita, että toiminta on täysin ajasta ja paikasta riippumatonta, vaan on huomattava projektiin liittyvät synkronissa ja ei-synkronissa olevat toiminnat. Virtuaalisuutta on kuitenkin tarpeellista edistää myöskin hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä harkittaessa fyysisten tilojen rakentamista ja käyttöä, mikä on myös Lahden ammattikorkeakoulun ja rakennettavien uusien kampusalueiden haasteena.

Tässä työssä selvitettiin Delfoi- menetelmän avulla FUAS:issa käytettäviä virtuaalisa systeemejä sekä kartoitettiin tulevaisuuden visioita virtuaalisuudesta, myöskin kolmannen tahon yhteistyön näkökulmasta. Delfoi- tutkimus toteutettiin käyttämällä virtuaalista tekniikkaa.

Lähtökohtana moduulisuunnittelussa oli, että yhteistyössä käytetään FUAS:in tarjoamaa tekniikkaa, jolle on saatavana käyttötukea. Toimiva tekniikka on osaltaan myös laadunhallintaa, joka ilmentää koulutuksen ja sen yhteistyön kokonaiskuvaa. Työn tuloksena syntyi myös opasaihio virtuaalisen yhteistyön välineiden sopimiseksi projeketeissa työelämän edustajan kanssa.