Osallisuus suomalaisissa väitöskirjoissa : sosiaali- ja terveydenhuollossa vuosina 2018–2024
Takala, Jenni (2025)
Takala, Jenni
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025081423920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025081423920
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkasteli osallisuuden ilmenemistä ja siihen liittyviä haasteita suomalaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon väitöskirjoissa vuosina 2018–2024. Osallisuus nähdään keskeisenä hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina, ja se liittyy vahvasti demokratiaan, palvelujärjestelmiin sekä yksilön oikeuteen vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisöönsä. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä osallisuudesta akateemisessa tutkimuksessa ja tuottaa kehittämisehdotuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden osallisuuskäytäntöihin.
Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja aineistona käytettiin kymmenen suomalaisen yliopiston väitöskirjaa, jotka valikoituivat systemaattisen hakustrategian perusteella. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksissa osallisuus ilmeni moniulotteisena käsitteenä, joka liittyy muun muassa yksilön oikeuksiin, palveluiden asiakaslähtöisyyteen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kokemuksellisuuteen. Haasteita havaittiin erityisesti näennäisosallisuudessa, hallinnollisessa byrokratiassa, asenteissa, ja sosioekonomisessa eriarvoisuudessa.
Tuloksissa korostui osallisuuden edistämisen tarve läpi palvelujärjestelmän sekä tarve vahvistaa niin ammattilaisten kuin asiakkaiden osallisuusosaamista. Kirjallisuuskatsauksen tulosten avulla voidaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, että osallisuus vaatii systemaattista koordinointia, strategista johtamista ja aitoa vuorovaikutusta eri tasoilla. Näiden teemojen avulla voidaan rakentaa osallistavampaa ja tasa-arvoisempaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja aineistona käytettiin kymmenen suomalaisen yliopiston väitöskirjaa, jotka valikoituivat systemaattisen hakustrategian perusteella. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksissa osallisuus ilmeni moniulotteisena käsitteenä, joka liittyy muun muassa yksilön oikeuksiin, palveluiden asiakaslähtöisyyteen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kokemuksellisuuteen. Haasteita havaittiin erityisesti näennäisosallisuudessa, hallinnollisessa byrokratiassa, asenteissa, ja sosioekonomisessa eriarvoisuudessa.
Tuloksissa korostui osallisuuden edistämisen tarve läpi palvelujärjestelmän sekä tarve vahvistaa niin ammattilaisten kuin asiakkaiden osallisuusosaamista. Kirjallisuuskatsauksen tulosten avulla voidaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, että osallisuus vaatii systemaattista koordinointia, strategista johtamista ja aitoa vuorovaikutusta eri tasoilla. Näiden teemojen avulla voidaan rakentaa osallistavampaa ja tasa-arvoisempaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.