Väkivalta ja sen uhka Kokkolan ensihoitoyksiköissä
Korpela, Suvi; Pasanen, Pauliina; Peltokangas, Marjut (2007)
Korpela, Suvi
Pasanen, Pauliina
Peltokangas, Marjut
2007
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025081523936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025081523936
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kartoitettiin hoitajiin kohdistuvan henkisen ja fyysisen väkivallan uhkaa sekä niiden toteutumista Keski-Pohjanmaan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla, Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän päivystyksessä ja yhteispäivystyksessä sekä Kokkolan sairaankuljetuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa hoitohenkilökuntaan kohdistuvasta fyysisestä ja henkisestä väkivallasta ja niiden uhan ilmenemisestä sekä selvittää, minkälaista koettu väkivalta on ollut.
Tutkimusaineisto (N=51) kerättiin kyselylomakkeen avulla keväällä 2007. Tutkimuksessa käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Vastausprosentiksi saatiin 92,7 %. Lomakkeen vastaukset analysoitiin SPSS 14.0 for Windows -ohjelman avulla. Tuloksia havainnollistettiin kuvioilla ja taulukoilla.
Tutkimuksessa ilmeni, että vajaa puolet hoitohenkilökunnasta oli kokenut joskus henkistä väkivaltaa ja yleisin henkisen väkivallan muodoista oli kiroilu ja uhittelu. Niin ikään fyysistä väkivaltaa oli kokenut joskus vajaa puolet hoitohenkilökunnasta. Yleisin fyysisen väkivallan muoto oli käsien puristelu ja nyrkin heristely. Vakavaa väkivaltaa oli kokenut vain pieni osa hoitohenkilökunnasta. Hoitohenkilökunnan mielestä päihtyneenä oleminen sekä huumausaineiden vaikutuksen alaisena oleminen lisäsi potilaan väkivaltaista käyttäytymistä. Myös odotusaikojen pitkittyminen sekä saattajien provosoiva käyttäytyminen lisäsivät väkivaltaista käyttäytymistä. Henkilökunnan provosoivalla käyttäytymisellä ei juurikaan vastanneiden mukaan ollut vaikutusta potilaiden väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Kolmasosa hoitohenkilökunnasta vastasi koetun väkivallan vaikuttaneen jollakin tapaa työhön. Sairasloman tarvetta oli vain pienellä osalla henkilökunnasta. Suurin osa hoitohenkilökunnasta oli saanut koulutusta väkivaltaisen asiakkaan kohtaamisessa. Melkeinpä kaikki haluaisivat lisäkoulutusta.
Tutkimusaineisto (N=51) kerättiin kyselylomakkeen avulla keväällä 2007. Tutkimuksessa käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Vastausprosentiksi saatiin 92,7 %. Lomakkeen vastaukset analysoitiin SPSS 14.0 for Windows -ohjelman avulla. Tuloksia havainnollistettiin kuvioilla ja taulukoilla.
Tutkimuksessa ilmeni, että vajaa puolet hoitohenkilökunnasta oli kokenut joskus henkistä väkivaltaa ja yleisin henkisen väkivallan muodoista oli kiroilu ja uhittelu. Niin ikään fyysistä väkivaltaa oli kokenut joskus vajaa puolet hoitohenkilökunnasta. Yleisin fyysisen väkivallan muoto oli käsien puristelu ja nyrkin heristely. Vakavaa väkivaltaa oli kokenut vain pieni osa hoitohenkilökunnasta. Hoitohenkilökunnan mielestä päihtyneenä oleminen sekä huumausaineiden vaikutuksen alaisena oleminen lisäsi potilaan väkivaltaista käyttäytymistä. Myös odotusaikojen pitkittyminen sekä saattajien provosoiva käyttäytyminen lisäsivät väkivaltaista käyttäytymistä. Henkilökunnan provosoivalla käyttäytymisellä ei juurikaan vastanneiden mukaan ollut vaikutusta potilaiden väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Kolmasosa hoitohenkilökunnasta vastasi koetun väkivallan vaikuttaneen jollakin tapaa työhön. Sairasloman tarvetta oli vain pienellä osalla henkilökunnasta. Suurin osa hoitohenkilökunnasta oli saanut koulutusta väkivaltaisen asiakkaan kohtaamisessa. Melkeinpä kaikki haluaisivat lisäkoulutusta.