Kehitysvammaisten perheiden kokemukset saamastaan palvelusta kehitysvammaneuvolassa Pyhäjärvellä

Abstract

Kehitysvammaisten hyvinvointi on tärkeä asia. Palvelujen tarkoituksena on antaa ohjausta ja tukea kehitysvammaiselle ja hänen omaisilleen kehitysvammaisen jokaisena ikävuotena ja luoda palvelut jokaisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti omassa kotikunnassa.

Tarkoitukseni tässä tutkimuksessa oli selvittää kehitysvammaisten perheiden kokemuksia saamastaan palvelusta kehitysvammaneuvolassa Pyhäjärvellä. Lisäksi halusin selvittää, ovatko asiakkaat tyytyväisiä kehitysvammaneuvolan toimintaan ja palvelun laatuun.

Teoriaosuudessa olen käsitellyt vammaisuuden määritelmiä, kehitysvammaisten kuntoutusta ja kehitysvammahuollon palvelujärjestelmiä. Tutkimukseni kohdentuu kouluikaisiin ja aikuisiin kehitysvammaisiin, jotka käyttävät kehitysvammaneuvolan palveluja Pyhäjärvellä.

Tutkimusmenetelma on pääosin kvantitatiivinen, mutta sisältää myös jonkin verran kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä piirteitä avointen kysymysten osalta. Tutkimuksen tein puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli osaksi valmiit vastausvaihtoehdot, mutta mukana oli myös avoimia kysymyksiä.

Tutkimus osoitti, että perheet ovat melko tyytyväisiä kehitysvammaneuvolan toimintaan, palveluun ja kehitysvammaneuvolan läheisyyteen. Oikeuksistaan ja eduistaan perheet eivät kokeneet saavansa tarpeeksi tietoa ja myös henkilokuntaa toivottiin olevan enemmän. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ammattilaiset kyllä kuuntelevat vanhempia, mutta vanhemmat kokevat, ettei heitä tueta riittävästi.

The welfare of the mentally handicapped is an important thing. The aim of the services is to give guidance and support to the mentally handicapped individual and to his or her close relatives each year of their life and to produce the services in accordance with individual needs in one's own home municipality.

In this study my aim was to look into the experiences of the families that have mentally handicapped members of the service they have got in the guidance centre for the mentally handicapped in Pyhiijarvi. In addition, I wanted to find out if the customers are satisfied with the functioning and the quality of the services of the guidance centre.

In the theoretical part I have dealt with the definitions of disability, the rehabilitation of a mentally handicapped person and the service practices of the health care of the mentally handicapped. My study is aimed at the school-aged and the adult mentally handicapped persons, who use the services of the guidance centre for mentally handicapped in Pyhiijiirvi.

The research method is mainly quantitative, but it includes also some typical features of a qualitative study in terms of the open questions. I carried out the study using a half structured inquiry form, where there were partly ready-made options for answering, but there were also open questions included.

The study proved, that the families are fairly satisfied with the functioning, service and closeness of the guidance centre for the mentally handicapped. The families felt that they didn't get enough information of their rights and benefits and there was also a wish for more personnel. According to the study it was evident that, indeed, the experts listen to the parents, but the parents feel that they don't get enough support.