Hiljainen hälytys - ammattilaisten kokemuksia nuorten rikollisuudesta sijaishuollossa
Graeffe, Anni; Kukkamäki, Emilia; Säinö, Noora (2025)
Graeffe, Anni
Kukkamäki, Emilia
Säinö, Noora
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082224088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082224088
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda näkyviin lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevien kokemuksia rikoksilla oireilevista nuorista, sekä ilmiön yleisyydestä. Tarkoituksena oli tehdä näkyväksi sijaishuollossa esiintyvää ilmiötä ja nostaa esiin sijaishuollossa työskentelevien kokemuksia rikollisuuteen puuttumisesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Familar Oy.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen keskiössä on nuorisorikollisuus, nuorten päih-teidenkäyttö sekä sijaishuollon vaikuttavuus. Lastensuojelun sijaishuollon määrittäjänä toi-mii lastensuojelulaki. Opinnäytetyössä lähestyttiinkin nuorisorikollisuutta ja sijaishuollon henkilöstön kokemuksia aiheeseen liittyen vahvasti lastensuojelulakia peilaten. Kyselyllä pyrittiin selvittämään sijaishuollon henkilöstön kokemuksia siitä, vastaako nykyinen lainsäädäntö lastensuojelun ja sijaishuollon tarpeisiin niin, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten rikoksilla oireiluun voidaan tehokkaasti puuttua.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Familarin sijaishuollon henkilöstöltä. Kyselyyn vastasi 66 Familarin työntekijää. Kysely toteutettiin anonyyminä. Vastaajilta kerättiin tiettyjä tietoja, jotka nähtiin oleellisina vastausten ja kokemusten kannalta. Näitä tietoja oli muun muassa ikä ja työkokemus. Kyselyn kysymykset olivat pääasiassa monivalintakysymyksiä. Monivalintakysymyksien vastauksista tehtiin kvantitatiivinen analyysi. Kyselyn lopussa esitettiin avoimia kysymyksiä, joilla pyrittiin saamaan laajempi kuva vastaajien kokemuksista ja ajatuksista opinnäytetyön aiheeseen liittyen. Avoimien kysymysten vastaukset koottiin teemoittain.
Keskeisinä tuloksina esiin nousi sijaishuollonhenkilöstön kokemus siitä, että vaikka lasten-suojelulaki teoriassa mahdollistaa keinot sijaishuollon henkilöstölle puuttua rikosoireiluun, on lain soveltaminen käytännössä haastavaa. Rikoksilla ja päihteillä oireilu on myös erittäin yleinen ilmiö. Suurin osa vastaajista kohtaa työssään aktiivista päihteidenkäyttöä sekä ri-kosoireilua. Vastaajat nostivat esiin myös ennaltaehkäisevän työn puutteellisuuden ja hankaluudet oikea-aikaisen puuttumisen toteutumisessa.
Tuloksien pohjalta kehittämisehdotuksia oli ennaltaehkäisevään apuun panostaminen ja sijaishuollon aikana tapahtuva perhetyö. Tärkeänä kehityskohteena nähtiin myös viranomaisyhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistaminen. Keskeisenä kehittämisehdotuksena nousi vahvasti esiin tarve sijaishuollossa työskentelevien toimivallan lisäämiseen kasvatuksellisin perustein.
Asiasanat: lastensuojelu, nuorisorikollisuus, sijaishuolto, väkivalta, päihteet
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen keskiössä on nuorisorikollisuus, nuorten päih-teidenkäyttö sekä sijaishuollon vaikuttavuus. Lastensuojelun sijaishuollon määrittäjänä toi-mii lastensuojelulaki. Opinnäytetyössä lähestyttiinkin nuorisorikollisuutta ja sijaishuollon henkilöstön kokemuksia aiheeseen liittyen vahvasti lastensuojelulakia peilaten. Kyselyllä pyrittiin selvittämään sijaishuollon henkilöstön kokemuksia siitä, vastaako nykyinen lainsäädäntö lastensuojelun ja sijaishuollon tarpeisiin niin, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten rikoksilla oireiluun voidaan tehokkaasti puuttua.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Familarin sijaishuollon henkilöstöltä. Kyselyyn vastasi 66 Familarin työntekijää. Kysely toteutettiin anonyyminä. Vastaajilta kerättiin tiettyjä tietoja, jotka nähtiin oleellisina vastausten ja kokemusten kannalta. Näitä tietoja oli muun muassa ikä ja työkokemus. Kyselyn kysymykset olivat pääasiassa monivalintakysymyksiä. Monivalintakysymyksien vastauksista tehtiin kvantitatiivinen analyysi. Kyselyn lopussa esitettiin avoimia kysymyksiä, joilla pyrittiin saamaan laajempi kuva vastaajien kokemuksista ja ajatuksista opinnäytetyön aiheeseen liittyen. Avoimien kysymysten vastaukset koottiin teemoittain.
Keskeisinä tuloksina esiin nousi sijaishuollonhenkilöstön kokemus siitä, että vaikka lasten-suojelulaki teoriassa mahdollistaa keinot sijaishuollon henkilöstölle puuttua rikosoireiluun, on lain soveltaminen käytännössä haastavaa. Rikoksilla ja päihteillä oireilu on myös erittäin yleinen ilmiö. Suurin osa vastaajista kohtaa työssään aktiivista päihteidenkäyttöä sekä ri-kosoireilua. Vastaajat nostivat esiin myös ennaltaehkäisevän työn puutteellisuuden ja hankaluudet oikea-aikaisen puuttumisen toteutumisessa.
Tuloksien pohjalta kehittämisehdotuksia oli ennaltaehkäisevään apuun panostaminen ja sijaishuollon aikana tapahtuva perhetyö. Tärkeänä kehityskohteena nähtiin myös viranomaisyhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistaminen. Keskeisenä kehittämisehdotuksena nousi vahvasti esiin tarve sijaishuollossa työskentelevien toimivallan lisäämiseen kasvatuksellisin perustein.
Asiasanat: lastensuojelu, nuorisorikollisuus, sijaishuolto, väkivalta, päihteet
