P1-puhtausluokka rakennustyössä, toimitilarakentaminen

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin P1-puhtausluokan vaatimuksia toimitilarakentamisessa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten puhtausluokan vaatimukset voidaan huomioida työmaa-aikaisessa toiminnassa ja miten puhtaudenhallintaa voidaan kehittää käytännön toteuttamisessa. P1-puhtausluokka oli yleistynyt erityisesti julkisissa rakennushankkeissa, joissa painotettiin hyvää sisäilman laatua ja rakennuksen käyttövalmiutta heti luovutushetkellä. Työn lähtökohtana oli rakennusliikkeen tarve kehittää toimintamalleja P1-vaatimusten saavuttamiseksi tulevissa hankkeissa.

Työ toteutettiin rakennusliikkeelle, jonka päätoimiala on toimitilarakentaminen. Aineistona käytettiin kahden julkisen monitoimihallihankkeen dokumentteja ja työmaa-aikaisia havaintoja. Hankkeet toteutettiin kokonaisvastuu-urakkana: Tuusulan Monitoimihallissa pääurakoitsijana toimi Tekova Etelä-Suomi Oy ja Kerava-Sipoon Liikuntahallit -hankkeessa Tekova Grand Oy. Molemmat ovat Tekova Oyj:n alueyhtiöitä. Työn aikana laadittiin puhtaudenhallintasuunnitelma, osastointiohje, pelastussuunnitelma sekä tarkastusasiakirjoja. Näiden avulla pyrittiin tukemaan puhtausluokan toteuttamista työmaalla. Työmaahenkilöstölle järjestettiin lyhyt perehdytys P1-puhtausluokan vaatimuksista. Työssä hyödynnettiin Sisäilmastoluokitus 2018 -teosta, Sisäilmaopas 12:ta sekä valtioneuvoston asetuksia pölyntorjunnasta.

Tuloksista ilmeni, että P1-puhtausluokan toteutus ei merkittävästi poikkea hyvästä rakennustavasta. Keskeisiksi asioiksi puhtausluokan saavuttamiseksi osoittautui ilmanvaihtojärjestelmän asennuspuhtaus, osastointi ja kaksivaiheinen loppusiivous. Tilaajan laatimien puhtaudenhallinta-asiakirjojen puuttuminen vaikeutti työmaatoiminnan suunnittelua ja puhtaustason arviointia. Kehitetyt dokumenttipohjat helpottavat työmaan suunnittelua ja toteutusta sekä parantavat puhtaudenhallinnan laatua.

Voitiin todeta, että P1-puhtausluokan onnistunut toteutus edellyttää huolellista suunnittelua, toimivaa tiedonkulkua ja kaikkien osapuolten sitoutumista. Työ tarjosi käytännön työkaluja tuleviin hankkeisiin ja tuki rakennusliikkeen valmiuksia vastata puhtausluokkavaatimuksiin tulevissa hankkeissa. Lisäksi havaittiin, että yhtenäinen ja ajantasainen dokumentaatio oli keskeinen osa onnistunutta puhtaudenhallintaa. Dokumentaatio avusti myös puhtausluokan toteuttamista jälkeenpäin. Opinnäytetyö lisäsi ymmärrystä puhtausluokan käytännön toteutuksesta ja tarjosi rakennusliikkeelle valmiuksia kehittää toimintatapojaan.