Kaukolämmön mittaushäviön taloudelliset vaikutukset
Väisänen, Ville (2007)
Väisänen, Ville
2007
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082824224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082824224
Tiivistelmä
Tämän insinööritön tarkoituksena oli tutkia kaukolämmön asiakasmittauksessa käytettävien lämpöenergiamittareiden aiheuttamaa mittausvirhettä ja mittaushäviöitä sekä niiden aiheuttamaa taloudellista kustannusta Kokkolan Energialle. Lisäksi tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää lämpöenergiamittarin optimaalista vaihtoajankohtaa. Tutkimuksen tulokset mahdollistaisivat yhtiölle tutkittua tietoa mittausvirheiden ja häviöiden suuruudesta sekä niiden taloudellisista vaikutuksista. Tulokset mahdollistaisivat myös energiamittarin taloudellisesti kannattavan vaihtoajankohdan.
Tutkimuksessa tiedetty kokonaisverkostohäviö jaettiin lämpöhäviöön ja mittaushäviöön sekä arvioitiin niiden keskinäistä suhteellista osuutta tilastojen ja kaukolämpöverkoston pituuden perusteella. Tutkimuksessa käytettiin lisäksi tanskalaisen lämpöenergiamittarivalmistajan Kamstrup NS:n tutkimuksiin perustuvia tietoja mittarivirheiden suuruudesta. Tutkimuksessa vertailtiin kolmea eri tyyppikuluttajaa, joiden lämmönkulutus ja mittareiden kustannukset vaihtelivat.
Tutkimuksessa eri mittausvirheiden suuruuden vaihtelu todettiin olevan riippuvainen mm. käytetystä mittaustekniikasta, mittarin iästä ja ulkoisista olosuhteista. Tutkimuksen tuloksista vuonna 2005 mittaushäviön osuudeksi saatiin 2-4 % hankitusta lämmöstä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että Kokkolan Energian viime vuosien aikaisesta rajusta kaukolämpöverkoton kasvusta huolimatta verkostohäviöiden osuus on pysynyt samalla tasolla. Syynä tähän ovat mm. kaukolampoputkien parantunut eristystaso, putkikokojen pieneneminen sekä mittaustarkkuuden paraneminen. Investoiminen uuteen kaukolämpömittariin havaittiin tulevan nopeasti taloudellisesti kannattavaksi jo pienilla mittausvirheilla sellaisilla tyyppikuluttajilla, joiden lämmönkulutus on suurta.
Tutkimuksessa tiedetty kokonaisverkostohäviö jaettiin lämpöhäviöön ja mittaushäviöön sekä arvioitiin niiden keskinäistä suhteellista osuutta tilastojen ja kaukolämpöverkoston pituuden perusteella. Tutkimuksessa käytettiin lisäksi tanskalaisen lämpöenergiamittarivalmistajan Kamstrup NS:n tutkimuksiin perustuvia tietoja mittarivirheiden suuruudesta. Tutkimuksessa vertailtiin kolmea eri tyyppikuluttajaa, joiden lämmönkulutus ja mittareiden kustannukset vaihtelivat.
Tutkimuksessa eri mittausvirheiden suuruuden vaihtelu todettiin olevan riippuvainen mm. käytetystä mittaustekniikasta, mittarin iästä ja ulkoisista olosuhteista. Tutkimuksen tuloksista vuonna 2005 mittaushäviön osuudeksi saatiin 2-4 % hankitusta lämmöstä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että Kokkolan Energian viime vuosien aikaisesta rajusta kaukolämpöverkoton kasvusta huolimatta verkostohäviöiden osuus on pysynyt samalla tasolla. Syynä tähän ovat mm. kaukolampoputkien parantunut eristystaso, putkikokojen pieneneminen sekä mittaustarkkuuden paraneminen. Investoiminen uuteen kaukolämpömittariin havaittiin tulevan nopeasti taloudellisesti kannattavaksi jo pienilla mittausvirheilla sellaisilla tyyppikuluttajilla, joiden lämmönkulutus on suurta.