Viikingit Pohjolan Rivieralla : case norjalaiset matkailijat Oulussa ja Kalajoella
Rahkola, Ulla; Silvola, Hanna (2007)
Rahkola, Ulla
Silvola, Hanna
2007
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082824240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082824240
Tiivistelmä
Oulu ja Kalajoki ovat olleet pitkään norjalaisten matkailijoiden suosimia lomakohteita. Opinnäytetyössä selvitimme, mitkä ovat keskeiset vetovoimatekijät, joiden vuoksi norjalaiset matkailijat tulivat tänne sekä tutkimme heidän matkailijakäyttäytymistään.
Tutkimuksessa pyrimme löytämään mahdollisia kehityskohteita ja esittämään ehdotuksia, millä tavoin matkailijoiden palveluja voisi kehittää. Tavoitteena oli, että matkailupalvelujen tarjoajat voisivat tuntea norjalaiset matkailijaryhmät entistä paremmin ja saisivat heidät tulemaan myös seuraavina vuosina takaisin.
Valitsimme tutkimusmenetelmäksi kvantitatiivisen tutkimuksen kyselyn muodossa ja täydensimme sitä kvalitatiivisella teorialla sekä case- eli tapaustutkimuksella. Kyselylomakkeita oli jaossa Hiekkasärkkien leirintäalueella Kalajoella sekä Oulussa Nallikarin leirintäalueella ja Holiday Club Oulun Edenin vastaanotoissa kesällä 2006. Kaiken kaikkiaan kyselylomakkeita palautettiin 83 kappaletta.
Tutkimustulokset osoittivat, että norjalaiset saapuivat Ouluun ja Kalajoelle PohjoisNorjan alueelta. Suurin osa heistä oli lomamatkalla perheen kanssa, ja he viipyivät kohteessa keskimäärin 4 - 6 vuorokautta. Loman kohokohdiksi he kokivat rantaelämän: uimisen ja auringonoton. Kiitosta saivat myös kylpylät Oulussa ja Kalajoella sekä Tiedekeskus Tietomaa. Suomi on hintatasoltaan Norjaa edullisempi, joten luonnollisesti myös monipuoliset ostosmahdollisuudet oli havaittu. Tärkeimmäksi kehityskohteeksi kyselyiden pohjalta nousi opasteiden ja muun tiedon saaminen norjan tai ruotsin kielellä.
Palveluja kehitettäessä on otettava yhä tarkemmin huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet ja kehitettävä toimintaa niiden pohjalta. Tutkimuksesta saadut tulokset tukivat hyvin sitä mielikuvaa, joka alueella matkailevista norjalaisista oli muodostunut. Tulevaisuudessa voisi norjalaisia matkailijoita, sekä ryhmiä että yksittäisiä, houkutella matkustamaan alueelle myös talvella. Heille voisi räätälöidä erilaisia lomapaketteja yhdistämällä matkailupalveluja koko Pohjois-Suomen alueelta. Jatkotutkimusaiheena muutaman vuoden kuluttua voisi olla, onko onnistuttu lisäämään matkustamista alueelle myös talvikuukausina.
Tutkimuksessa pyrimme löytämään mahdollisia kehityskohteita ja esittämään ehdotuksia, millä tavoin matkailijoiden palveluja voisi kehittää. Tavoitteena oli, että matkailupalvelujen tarjoajat voisivat tuntea norjalaiset matkailijaryhmät entistä paremmin ja saisivat heidät tulemaan myös seuraavina vuosina takaisin.
Valitsimme tutkimusmenetelmäksi kvantitatiivisen tutkimuksen kyselyn muodossa ja täydensimme sitä kvalitatiivisella teorialla sekä case- eli tapaustutkimuksella. Kyselylomakkeita oli jaossa Hiekkasärkkien leirintäalueella Kalajoella sekä Oulussa Nallikarin leirintäalueella ja Holiday Club Oulun Edenin vastaanotoissa kesällä 2006. Kaiken kaikkiaan kyselylomakkeita palautettiin 83 kappaletta.
Tutkimustulokset osoittivat, että norjalaiset saapuivat Ouluun ja Kalajoelle PohjoisNorjan alueelta. Suurin osa heistä oli lomamatkalla perheen kanssa, ja he viipyivät kohteessa keskimäärin 4 - 6 vuorokautta. Loman kohokohdiksi he kokivat rantaelämän: uimisen ja auringonoton. Kiitosta saivat myös kylpylät Oulussa ja Kalajoella sekä Tiedekeskus Tietomaa. Suomi on hintatasoltaan Norjaa edullisempi, joten luonnollisesti myös monipuoliset ostosmahdollisuudet oli havaittu. Tärkeimmäksi kehityskohteeksi kyselyiden pohjalta nousi opasteiden ja muun tiedon saaminen norjan tai ruotsin kielellä.
Palveluja kehitettäessä on otettava yhä tarkemmin huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet ja kehitettävä toimintaa niiden pohjalta. Tutkimuksesta saadut tulokset tukivat hyvin sitä mielikuvaa, joka alueella matkailevista norjalaisista oli muodostunut. Tulevaisuudessa voisi norjalaisia matkailijoita, sekä ryhmiä että yksittäisiä, houkutella matkustamaan alueelle myös talvella. Heille voisi räätälöidä erilaisia lomapaketteja yhdistämällä matkailupalveluja koko Pohjois-Suomen alueelta. Jatkotutkimusaiheena muutaman vuoden kuluttua voisi olla, onko onnistuttu lisäämään matkustamista alueelle myös talvikuukausina.