Papas P19-joukkueen akatemiaurheilijoiden palautuminen vieraspeliviikonlopusta

Abstract

Urheilijan suorituskyvyn kehittymiseksi kuormituksen ja palautumisen tasapaino on todella merkittävässä roolissa, koska elämän eri osa-alueista koostuva fysiologinen ja psyykkinen kuormitus vaativat riittävästi palautumisaikaa elimistölle. Kuormitusta ja palautumista voidaan mitata sykemittareilla sykevälivaihtelun avulla yleisimmin rintakehältä tai ranteesta. Sykevaihtelun avulla arvioidaan unen laatua, ulkoisten tekijöiden vaikutuksia kehoon sekä lisätään tietämystä, miten voidaan vaikuttaa omaan jaksamiseen ja palautumiskykyyn konkreettisin keinoin. Seuraamalla kuormitusta, palautumista sekä suorituskykyä voidaan huomioida paremmin harjoitteluun vaikuttavat tekijät ja suunnitella kehitystä tukevia harjoituksia.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Papas P19-joukkueen akatemiaurheilijoiden palautumista vieraspeliviikonlopusta seuraavien tutkimuskysymyksien avulla: Onko palautuminen kahden pelin vieraspeliviikonlopusta hitaampaa kuin yhden pelin kotipeliviikonlopusta? Onko fysiologisesti mitattujen RMSSD-arvojen ja subjektiivisesti koetun yönaikaisen palautumisen välillä korrelaatiota? Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, määrällinen opinnäytetyö ja se toteutettiin määrällisen tutkimuksen menetelmällä. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimivat Kainuun Liikunta ry ja Kajaanin urheilukampus. Tutkimuksen tavoitteena oli auttaa valmentajia tarpeen mukaan muuttamaan käytäntöjään akatemiatoiminnassa.

Opinnäytetyössä tutkittiin urheilijoiden palautumista Firstbeat sykevälivaihtelumittauksen ja Webropol-kyselyn avulla. Tutkittavia oli viisi ja he olivat 17–18-vuotiaita salibandyn akatemiaurheilijoita. Tutkimus sisälsi kaksi mittausjaksoa, jossa kuormitukseltaan kahta eri mittausviikkoa verrattiin toisiinsa. Ensimmäinen mittausviikko (MVK 1) oli raskas viikko, johon kuului kaksi vieraspeliä lauantaina ja sunnuntaina. Toinen mittausviikko (MVK 2) oli kevyt viikko, johon kuului yksi kotipeli sunnuntaina. Tutkittavien palautumista ja kuormitusta tutkittiin ennen pelejä, pelien aikana ja niiden jälkeen. Mittauksissa käytettiin Firstbeat bodyguard 3-mittauslaitteita. Tutkittavilta mitattiin unen ajalta RMSSD-keskiarvo neljän tunnin ajanjaksolta, Hyvinvointianalyysin stressi- ja palautumisajat sekä Webropol-kyselyn subjektiiviset kokemukset. Mittapisteet olivat yksittäisiä arkipäiviä torstaista tiistaihin. Mittaukset kestivät molemmilla viikoilla kuusi päivää, torstaista tiistaihin. Tilastollisena menetelmänä käytettiin PSPP-ohjelmistoa ja Microsoft Office Excel 365-ohjelmistoa, joilla tutkimustuloksia analysoitiin. Tutkimustuloksista tehtiin kuvaileva analyysi, jossa jokaisesta mittapisteestä laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat. Mittausviikkojen välisiä keskiarvoja verrattiin keskenään kunkin mittapisteen osalta. Fysiologisen mittauksen ja subjektiivisen mittauksen välistä korrelaatiota tutkittiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla.

Tutkimustuloksissa ei ollut mitään selkeää eroa. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen hypoteesia tuki se, että koulussa jaksaminen oli maanantaina selvästi heikompaa vieraspeliviikonlopun jälkeen. Lisäksi matkustamisesta aiheutunut kuormitus näkyi yönaikaisen palautumisen kokemuksessa selkeästi heikompana kuin muina öinä ja MVK 2. Molemmilla mittausviikoilla fysiologisen mittauksen ja subjektiivisen kokemuksen välillä oli heikko negatiivinen korrelaatio, joka ei ollut tilastollisesti merkitsevä. MVK 1 p= 0,71 ja r= -0,23 ja MVK 2 p= 0,53 ja r= -0,38.

Tutkimuksen otoskoko oli liian pieni, joten tutkimustulokset olivat suuntaa antavia. Jatkoa ajatellen viikko-ohjelmien tulisi olla täysin samanlaiset. Tutkimusjoukon tulisi olla selkeästi suurempi, jotta mahdolliset keskeytykset ja ongelmat mittauksissa eivät häiritsisi tutkimuksen lopputulosta. Jatkotutkimusehdotuksena olisi tutkia akatemiaurheilijoiden ja ei-akatemiaurheilijoiden välisiä eroja samankaltaisen toteutuksen mukaisesti.