Yritys X:n sisäisen koulutusohjelman kehittäminen
Söderlund, Dina (2025)
Söderlund, Dina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090224357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090224357
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on henkilöstön osaamisen kehittäminen yrityksessä X. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kehittää yritykselle X toimiva koulutussuunnitelma tuotannon henkilöstölle perustuen yrityksen tarpeisiin sekä teoreettiseen viitekehykseen. Toisena tavoitteena on tehdä ehdotus uudesta koulutuskokonaisuudesta aikaisemman oppisopimuskoulutuksen tilalle työpajoissa esiin tulleisiin asioihin pohjautuen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja sen eri menetelmiin, sekä esimiehen rooliin osaamisen kehittämisessä. Osaamisen kehittämisen osiossa käydään läpi osaamistarpeiden kartoitus sekä eri tapoja, joilla tämä voidaan tehdä. Osaamisen kehittämisen menetelmien osalta tutustutaan yritys X:n kannalta olennaisiin kehittämistapoihin. Nämä ovat onboarding ja työnohjaus, oppisopimuskoulutus ja työpaikkaohjaus sekä mentorointi ja coaching.
Aineistonhankintamenetelmänä käytin työpajoja eri henkilöstöryhmien kanssa. Analysoin aineiston kategorisoinnin avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että koulutuksia arvostetaan, jos ne tuovat lisäarvoa työntekijälle tai organisaatiolle, kun taas muut koulutukset koetaan ajan ja resurssien haaskaukseksi. Sisäiset koulutukset koetaan tärkeämmiksi kuin ulkoiset, erityisesti ammatillisen osaamisen syventämisessä. Valtion koulutusvähennysten poistuminen tuo taloudellisia haasteita, joten koulutusten on oltava kustannustehokkaita. Sähköinen oppimisalusta auttaa säästämään aikaa ja resursseja, mutta tuo mukanaan haasteita, kuten materiaalin muokkaamisen ja teknisen osaamisen puutteen. Sisäisten koulutusten materiaalit tarvitsevat standardisointia, jotta tieto on yhtenäistä ja ajankohtaista.
Kehittämistyön tuloksena yritys X sai koulutusmallin, joka tulee toimimaan ohjaavana dokumenttina kaikkien suomen toimipisteiden tuotantohenkilöstön koulutuksille. Koulutusmalli on kaksiosainen, visuaalinen koulutusmalli sekä siihen liittyvä koulutustarjontadokumentti. Koulutusmallin suhteen muutoksia ei tehdä, jos toiminta ei olennaisesti muutu, tämä malli on pohjana koulutusten määrittelylle sekä valinnoille. Koulutustarjontadokumentti on elävä dokumentti, johon tehdään muutoksia, kun uusia koulutuksia tulee tarjontaan tai jokin koulutus poistuu.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja sen eri menetelmiin, sekä esimiehen rooliin osaamisen kehittämisessä. Osaamisen kehittämisen osiossa käydään läpi osaamistarpeiden kartoitus sekä eri tapoja, joilla tämä voidaan tehdä. Osaamisen kehittämisen menetelmien osalta tutustutaan yritys X:n kannalta olennaisiin kehittämistapoihin. Nämä ovat onboarding ja työnohjaus, oppisopimuskoulutus ja työpaikkaohjaus sekä mentorointi ja coaching.
Aineistonhankintamenetelmänä käytin työpajoja eri henkilöstöryhmien kanssa. Analysoin aineiston kategorisoinnin avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että koulutuksia arvostetaan, jos ne tuovat lisäarvoa työntekijälle tai organisaatiolle, kun taas muut koulutukset koetaan ajan ja resurssien haaskaukseksi. Sisäiset koulutukset koetaan tärkeämmiksi kuin ulkoiset, erityisesti ammatillisen osaamisen syventämisessä. Valtion koulutusvähennysten poistuminen tuo taloudellisia haasteita, joten koulutusten on oltava kustannustehokkaita. Sähköinen oppimisalusta auttaa säästämään aikaa ja resursseja, mutta tuo mukanaan haasteita, kuten materiaalin muokkaamisen ja teknisen osaamisen puutteen. Sisäisten koulutusten materiaalit tarvitsevat standardisointia, jotta tieto on yhtenäistä ja ajankohtaista.
Kehittämistyön tuloksena yritys X sai koulutusmallin, joka tulee toimimaan ohjaavana dokumenttina kaikkien suomen toimipisteiden tuotantohenkilöstön koulutuksille. Koulutusmalli on kaksiosainen, visuaalinen koulutusmalli sekä siihen liittyvä koulutustarjontadokumentti. Koulutusmallin suhteen muutoksia ei tehdä, jos toiminta ei olennaisesti muutu, tämä malli on pohjana koulutusten määrittelylle sekä valinnoille. Koulutustarjontadokumentti on elävä dokumentti, johon tehdään muutoksia, kun uusia koulutuksia tulee tarjontaan tai jokin koulutus poistuu.