Digihyvinvoinnin haasteet ja edistäminen terveydenhoitajan näkökulmasta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Digitaalinen teknologia on kiinteä osa yhteiskuntaamme. Sen tunnistetaan vaikuttavan, iästä riippumatta, hyvinvointiin monin eri tavoin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia terveydellisiä haasteita digilaitteiden käyttö voi aiheuttaa eri ikäryhmien parissa, sekä miten digihyvinvointia voidaan edistää terveydenhoitajan näkökulmasta. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon kerättiin yhteensä 16 tieteellistä julkaisua CINAHL- ja Medic-tietokannoista sekä Google Scholar-hakukoneen kautta vuosilta 2015–2025. Aineiston luotettavuus arvioitiin KATSE-menetelmällä ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Tuloksissa korostui, että digitaalisuuden lisääntyminen on tuonut mukanaan paljon hyötyjä muun muassa parantamalla yhteydenpitoa, helpottamalla asiointia ja tiedonhakua, mahdollistamalla uuden oppimisen sekä tuomalla viihdettä ja iloa. Myös työskentelyssä hyödynnetään paljon digitaalisia laitteita. Hyvinvoinnin haasteet ovat kuitenkin lisääntyneet samanaikaisesti kaikissa ikäryhmissä. Pidentyneet ruutuajat ja jatkuva online-elämä heikentävät keskittymiskykyä, lisäävät stressiä ja vaikuttavat negatiivisesti hyvinvointiin. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Lisäksi digitaalisten taitojen epätasainen osaaminen on lisännyt eriarvoisuutta erityisesti työikäisen ja ikääntyneen väestön parissa. Digitaalisuuden lisääntyminen on tuonut mukanaan sekä merkittäviä hyötyjä että haittoja lasten kehityksen eri osa-alueille.

Yksilön mediataidot ovat ratkaisevassa asemassa, jotta digitaalisuuden positiiviset ja negatiiviset vaikutukset saadaan tasapainoon. Terveydenhoitajilla on merkittävä tehtävä digihyvinvoinnin haasteiden ennaltaehkäisyssä ja mediakasvatuksessa. Jatkossa terveydenhoitajien tulisi korostaa eri asiakasryhmien digitaalisten valmiuksien kehittämistä, ohjata turvalliseen ja tasapainoiseen mediankäyttöön sekä tukea asiakkaita digilaitteiden ja median käytön rajaamisessa.

Digitalization is now an integral part of our society, and its effects on well-being are widely recognized. The purpose of this thesis was to investigate the health challenges caused by using digital devices among different age groups and to explore how digital well-being can be promoted from a public health nurse's perspective. The thesis was conducted as a descriptive literature review, collecting a total of 16 scientific publications from the CINAHL and Medic databases, as well as through the Google Scholar search engine, from 2015 to 2025. The reliability of the data was evaluated using the KATSE method, and the data were analyzed through thematic analysis.

The results revealed that increased digitalization has brought many benefits by improving communication, facilitating services and information retrieval, enabling new learning, and providing entertainment and joy. Digital devices are also widely used in professional life. However, well-being challenges have increased simultaneously in all age groups. Prolonged screen time and a constant online life impair concentration, increase stress, and negatively affect well-being. Mental health problems have also increased among young people. In addition, the unequal mastery of digital skills has increased inequality, especially among the working-age and elderly populations. The rise of digitalization has also brought both significant benefits and drawbacks to various aspects of child development.

An individual's media skills are crucial for balancing the positive and negative effects of digitalization. Public health nurses have a significant role in preventing the challenges of digital well-being and providing media education. In the future, public health nurses should focus on strengthening the digital skills of different client groups, guiding the safe and balanced use of media, and supporting the setting of boundaries for media and digital device use.