Yhdessä tehty muutos : Gutsy Go -yhteisöteot ja niiden vaikutus (SROI)
Kaira, Klaus (2025)
Kaira, Klaus
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090924530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090924530
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia SROI-mallin soveltuvuutta Gutsy Go ry:n toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen, koska toiminnan myönteisten vaikutusten kvantifiointi ja mittaaminen (soveltuvilta osin rahamääräisesti) helpottaisi viestintää potentiaalisille rahoittajille ja sijoittajille tulevaisuudessa. Kehittämistehtävä on tuottaa toimeksiantajalle arvokasta tietoa edellä mainittuun kysymykseen liittyen, ja sen myötä mahdollistaa parempi ymmärrys omasta toiminnasta sisäisiin tarpeisiin, mutta myös – ja erityisesti – tarjota välineitä viestintään, jonka kohteena ovat nykyiset ja potentiaaliset yhteistyökumppanit, rahoittajat ja muut sidosryhmät.
Viitekehyksen muodostavat voittoa tavoittelemattoman organisaation erityispiirteet liiketoiminnallisesta näkökulmasta sekä erityisesti toiminnan vaikuttavuuden arviointiin liittyvät kysymykset. Tutkimusmenetelmiksi valikoituivat laadullinen haastattelututkimus ja teemallinen sisällönanalyysi. Haastateltavien verrattain pienestä lukumäärästä (5) huolimatta haastattelut tuottivat runsaasti rikasta ja informatiivista aineistoa toisistaan poikkeavista näkökulmista (rooleista suhteessa Gutsy Go:hon).
Gutsy Go vahvistaa nuorten osallisuutta, sosiaalista kompetenssia ja toimijuutta, minkä lisäksi vaikutukset näkyvät myös ryhmätasolla koulun ilmapiirissä sekä opettajien ammatillisessa kasvussa. SROI-malli soveltuu erityisesti ennaltaehkäisevien vaikutusten taloudellisen hyödyn osoittamiseen (esim. mielenterveyspalvelutarpeen ja sijaiskuluiksi heijastuvien poissaolojen väheneminen), mutta ei kata täysimääräisesti kulttuurisesti ja eettisesti merkittäviä “pehmeitä” vaikutuksia, kuten yhteisöllisyyttä ja empatiaa.
Johtopäätöksenä suositellaan mittaamisen vahvistamista yhdistämällä olemassa olevia rekisteri- ja kyselyaineistoja (Kouluterveyskysely, poissaolot) ja kehittämällä erilliset mittarit pehmeille arvoille. Käytännön kehittämisehdotukset ovat: viestinnän selkeyttäminen ja vahvistaminen yhteistyökouluille, opettajien sitouttamisen tukeminen, jo suunniteltu mallin laajentaminen vuosiluokille 5–7 sekä mitattujen tulosten systemaattinen hyödyntäminen viestinnässä.
Viitekehyksen muodostavat voittoa tavoittelemattoman organisaation erityispiirteet liiketoiminnallisesta näkökulmasta sekä erityisesti toiminnan vaikuttavuuden arviointiin liittyvät kysymykset. Tutkimusmenetelmiksi valikoituivat laadullinen haastattelututkimus ja teemallinen sisällönanalyysi. Haastateltavien verrattain pienestä lukumäärästä (5) huolimatta haastattelut tuottivat runsaasti rikasta ja informatiivista aineistoa toisistaan poikkeavista näkökulmista (rooleista suhteessa Gutsy Go:hon).
Gutsy Go vahvistaa nuorten osallisuutta, sosiaalista kompetenssia ja toimijuutta, minkä lisäksi vaikutukset näkyvät myös ryhmätasolla koulun ilmapiirissä sekä opettajien ammatillisessa kasvussa. SROI-malli soveltuu erityisesti ennaltaehkäisevien vaikutusten taloudellisen hyödyn osoittamiseen (esim. mielenterveyspalvelutarpeen ja sijaiskuluiksi heijastuvien poissaolojen väheneminen), mutta ei kata täysimääräisesti kulttuurisesti ja eettisesti merkittäviä “pehmeitä” vaikutuksia, kuten yhteisöllisyyttä ja empatiaa.
Johtopäätöksenä suositellaan mittaamisen vahvistamista yhdistämällä olemassa olevia rekisteri- ja kyselyaineistoja (Kouluterveyskysely, poissaolot) ja kehittämällä erilliset mittarit pehmeille arvoille. Käytännön kehittämisehdotukset ovat: viestinnän selkeyttäminen ja vahvistaminen yhteistyökouluille, opettajien sitouttamisen tukeminen, jo suunniteltu mallin laajentaminen vuosiluokille 5–7 sekä mitattujen tulosten systemaattinen hyödyntäminen viestinnässä.
