Vetyperoksidihöyrytyksen hyödyntäminen kosteus- ja mikrobivauriokorjauksissa
Laukkanen, Sanna (2025)
Laukkanen, Sanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091624739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091624739
Tiivistelmä
Kosteus- ja mikrobivauriot ovat merkittävä ongelma Suomen rakennuskannassa. Sisäilman laadun vaarantamisen lisäksi ne voivat heikentää rakennusmateriaalien lujuutta ja muita ominaisuuksia. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin korjausrakentamisen alalla vielä uutta kuivaan vetyperoksidihöyrytykseen (VHP) perustuvaa dekontaminointimenetelmää. Työn tavoitteena on edistää kosteus- ja mikrobiongelmiin liittyvien korjausmenetelmien kehittämistä.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin VHP-menetelmällä kolmessa eri kohteessa tehtyä dekontaminointia. Tapaustutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella todettiin, että kuivalla vetyperoksidihöyrytyksellä voidaan tukea muita kosteus- ja mikrobiongelmien korjausmenetelmiä ja korjauskohteen puhtaudenhallintaa. Erityisen hyödyllinen menetelmä on, jos vaurioitunutta materiaalia ei voida kokonaan korvata uudella tai mekaanisesti puhdistaa, tai jos korjatulle alueelle mahdollisesti jäänyt aistein havaitsematon mikrobikontaminaatio halutaan poistaa. Puhtaudenhallinnassa menetelmä soveltuu erityisesti loppusiivouksen ensimmäiseen vaiheeseen ja irtaimiston dekontaminointiin.
Johtopäätöksenä todettiin, että tehokkaita ja turvallisia dekontaminointimenetelmiä hyödyntämällä voidaan sisäilmaterveyden edistämisen lisäksi vähentää rakentamisesta aiheutuvaa raaka-aineiden kulutusta. Esimerkiksi VHP-menetelmän käyttö korjausrakentamisen täydentävänä menetelmänä voi tarjota vaihtoehtoja kosteus- ja mikrobiongelmaisten rakennusten purkamiselle. Lisäksi se voi mahdollistaa sellaisen irtaimiston säilyttämisen, joka olisi muilla menetelmillä hankalasti puhdistettavissa.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin VHP-menetelmällä kolmessa eri kohteessa tehtyä dekontaminointia. Tapaustutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella todettiin, että kuivalla vetyperoksidihöyrytyksellä voidaan tukea muita kosteus- ja mikrobiongelmien korjausmenetelmiä ja korjauskohteen puhtaudenhallintaa. Erityisen hyödyllinen menetelmä on, jos vaurioitunutta materiaalia ei voida kokonaan korvata uudella tai mekaanisesti puhdistaa, tai jos korjatulle alueelle mahdollisesti jäänyt aistein havaitsematon mikrobikontaminaatio halutaan poistaa. Puhtaudenhallinnassa menetelmä soveltuu erityisesti loppusiivouksen ensimmäiseen vaiheeseen ja irtaimiston dekontaminointiin.
Johtopäätöksenä todettiin, että tehokkaita ja turvallisia dekontaminointimenetelmiä hyödyntämällä voidaan sisäilmaterveyden edistämisen lisäksi vähentää rakentamisesta aiheutuvaa raaka-aineiden kulutusta. Esimerkiksi VHP-menetelmän käyttö korjausrakentamisen täydentävänä menetelmänä voi tarjota vaihtoehtoja kosteus- ja mikrobiongelmaisten rakennusten purkamiselle. Lisäksi se voi mahdollistaa sellaisen irtaimiston säilyttämisen, joka olisi muilla menetelmillä hankalasti puhdistettavissa.