Teatteri-ilmaisun ohjaajan matka koulun turvista yhteiskunnan käyttövaraksi

Abstract

Opinnäytetyön tutkimuskohteena oli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta valmistuvan teatteri-ilmaisun ohjaajan uudenlaiset työllistymismahdollisuudet kulttuurin kentässä. Asiaa selvitettiin alueen kunnallisten kulttuuritoimenvastaavien haastatteluin, tutustumalla alueen kulttuuripoliittisiin ohjelmiin ja tutkimuksiin, sekä kartoittamalla kehittyvää kulttuurin kenttää yleisellä tasolla. Tutkimusmenetelminä käytettiin mm. tapaus-, hermeneuttista- sekä empiiristä tutkimusta. Lähdeaineistoina käytettiin mm. Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan kaupungin keväällä 2006 laadittuja kulttuuristrategioita sekä alueen kulttuuriarvostuksista tehtyjä tutkimuksia. Käytännön esimerkin antoi kirjoittajan oma toiminta kulttuuriyrittäjänä alueella sekä koulun antamien valmiuksien tarkastelu työelämään siirryttyä.

Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että monipuolisen kulttuuriosaajan toimintaa kohtaan tunnetaan suurta kiinnostusta, mutta riittäviä taloudellisia resursseja ei vielä monin paikoin ole. Lisäksi voidaan todeta, että teatteri-ilmaisun ohjaajan yrittäjänä toimiminen antaa lisääntyvät mahdollisuudet työllistymiselle. Tämän onnistumiseksi myös koulun antaman yrittäjyyskoulutuksen on seurattava kulttuurin alalla tapahtuvaa kehitystä.

The subject of this degree work was the new working possibilities in the cultural area for a theatre practitioner graduating from Central Ostrobothnia University of Applied Sciences. The work was carried out by interviewing cultural workers of the communities in Central Ostrobothnia, and by learning about the culture political strategies and researches of the area, and by studying the development of culture in general. Hermeneutic, case and empirical research methods for example were used as examination methods. The new culture strategies of Central Ostrobothnia and the city Kokkola for example were used as source materials, and also the researches of the culture values in the area. The writer's own experiences as a cultural entrepreneur in the area gave the practical example, as well as the analysis of the capabilities acquired during the Bachelor studies reflecting in the work life.

As the result of the study it was found out that there is plenty of interest towards the work of a versatile cultural worker, but in many cases there are not enough resources to make the wanted level of cultural activity possible. Furthermore it can be pointed out that the work as an entrepreneur gives a theatre practitioner increasing opportunities to get work. To succeed in this, also the instruction of the culture business that the university provides must follow the development in the cultural area.